Perussuomalaiset ovat jatkaneet innovatiivista vaalipropagandaansa rangaistuksen koventamisvaatimuksella. Nyt siihen onkin otollinen hetki median mällätessä nuorison riehumisella, tappeluilla, huumebileillä, puukotuksilla, ampumisilla ja kahakoiden kuolonuhreilla.   Samanaikaisesti näiden rinnalla jatkuu normaali bulkkirikollisuus ja väkivaltaiset kuolemat. Kriminologit ympäri maailmaa ovat pohtineet vuosisatoja vankeusrangaistuksen tarkoitusta. Sanat kosto, hyvitys, parantaminen ja rankaiseminen sekä ennalta ehkäiseminen ovat vaihdelleet painoarvoaan tutkijoiden papereissa heidän pohtiessa rangaistuksen tarkoitusperiä. Suurimmaksi osaksi eri maissa papereihin ne ovat jääneetkin.   Joissain maissa vankeinhoito on rangaistuksen ohella saanut teollisen tuotonnon muotoja.   Enkä paras ja käytännöllisin tapa suhtautua vankiloihin on pitää niitä yhteiskunnan sisään rakennettuina instituutiona turvaamassa yhteiskuntaturvallisuutta ja -rauhaa. Kolme muuta tärkeää instituutiota o...

Vanhan vallan Neuvostoliitolla  setä Stalinilla johdolla oli mieliinpainuva tapa ratkaista yhtä aikaa työpaikkojen turvaaminen ja isojen projektien toteuttaminen. Se edellytti monen instituution koordinoitua toimintaa. Ilmiantajia tarvittiin sen peittämiseksi, etteivät kaikki tuomioistuimiin raahatut näyttäisi syyttömiltä, vaan heille keksistyä aiheista lukea rikosalin 48 §:n mukainen tuomia vehkeilystä vihollisvaltion agentien kanssa. Se merkiksi työleirille pakkotyöhön menemistä esimerkiksi rakentamaan kanavaa Vienan mereltä Moskovaan. Kiivaimmillaan sitä rakensi puolimiljoonaa pakkovankia. Se oli hyvä kanava, mutta aivan liian matala vähäkin isompien alusten kulkemiseen. Nykyisellä Venäjällä järjestelmä on lakkautettu. Se tilalle on tullut valtiovallan yletön isänmaallisuuden korostaminen, mistä eeräs paikallinen sanoi, että isänmaallisuuden jatkuvat paraatit ja juhlat täyttävät syrjäalueiden ihmisten arkisen elämän. Muuta ei sitten asukkaiden hyväksi tehdäkään paitsi sodan uhri...

TV 1 käsitteli eilen Sörkan vankilan suljetin osaston tilannetta. EU on antanut monelle maalle ja myös Suomelle nootin parantaa vankien olosuhteita suljetuilla osastoilla. On hyvä, että ulkopuoliset EU ja YK:n antavat tällaisia lausuntoja. Toimin oikeusministeriössä 25 vuotta ja joka vuosi samat tahot antoivat joka vuosi lähes samankaltaisia parannusehdotuksia. Parannuksia tehtiin siinä määrin, kuin lisäresursseja saatiin. Käytännön vankeinhoidossa, jossa päivittäin kohdataan vankeja ja työskennellään heidän kanssaan, ei juuri perinteiset tehostamistoimenpiteet ole mahdollisia. Esimerkiksi ei voida vähentää rationalisoinnin nimessä vankilahenkilöstöä puoleen tai lähettää luottovanki yksin silmän painemittaukseen. Vankila on osastoitu monestakin eri syystä. Esimerkiksi karkaamisriskin, pelkäämisen tai jengitoiminnan takia taikka digivälineillä rikollisen toiminnan jatkamisen estäminen takia ulkomaailmassa. Uutisissa pisti erityisesti silmään huumerikollisen esiintyminen vankien puolusta...

     Elisessä A-sudiossa keskusteltiin Suomen vankeinhoidosta. Vähän oudoksutti ylijohtajan toteamus, ettei hän usko vankilan pelotevaikutukseen. Ehkä tämä oli häneltä pitkän nousujohteisen uran vankeinhoidossa tehneen virkamiehen lievä kyynisyyden merkki.      Totta on, että vankiaines on muuttunut rajusti 90-luvun tilanteesta kansainvälisyyden ja huumeiden sekä rikollisliigojen runsastumisen takia. Pitkään vankeinhoidosta erossa olleen näkökulmasta pelotevaikutus ja vankien valmennus vapauteen ovat relevantteja keinoja vapauteen siirtymisessä. Kuntouttamistoiminta on vankilavirkamiesten päivittäisen työn mielekkyyden kannalta parempi vaihtoehto kuin selleissä istumisen vahtimista, vaikka siihen liittyy huume- ja muut häiriötekijät eikä sen vaikuttavuudesta ole varmaa tutkimustietoa.      On huomattava, että pitkät rangaistukset eivät vähennä uusintarikollisuutta. Päinvastoin henkilön joutuessa vankilaan hän 60-70 prosentin todennäköisyyde...

     Vankien terveyden hoidon johtoyksikkö siirrettiin 1.1.2016 sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen THL:än. Perusteluissa todettiin, koska vankien terveydenhuolto on osa yleistä terveydenhuoltoa, se sopii hyvin STM:n alaisuuteen.      Myöhemmin on syntynyt odotettuja ongelmia ( https://yle.fi/uutiset/3-9963585 ). Saarikko ei kommentoi. Kokemattomat keikkalääkärit määräävät suuria määriä huumelääkkeitä ja budjetit on ylitetty roimasti (mm entinen ylilääkäri Heikki Vartiainen).      Ylilääkäri Hannu Lauerma ihmetteli myös siirtoa (TV 1 uutiset 5.12.). Hän esitti myös vakavan perustelun, miksi siirtoa ei olisi pitänyt tehdä: vankien terveydenhoidon johtohenkilöiden olisi syytä tuntea vanki- ja vankilakulttuuria hoidon mahdollisimman tarkoituksenmukaisen toteuttamisen takia.      Tämä tarve tuli minulle selväksi toimiessani 20 vuotta oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla, jossa toimi myös silloinen vankien terveydenhoido...

     Joku viisas on sanonut, ettei tulevaisuutta kannata suunnitella, koska   tulevaisuus ei ole totta. Ota tuosta selvää.      Selvää kuitenkin on, että Suomeen on rakennettu ja ollaan rakentamassa enemmän tai vähemmän maakunnallisia jakoja seurailevia organisaatioita. On aluehallintovirastot, ely-keskukset ja maakuntien liitot. On olemassa vielä muitakin kuten käräjäoikeudet ja vankeinhoidon alueyksiköt.   Uutena joukkoon tulee sote-alueet ja niiden alaorganisaatiot.      Jos kehitys jatkuu vuosikymmeniä saman kaltaisena osittaisuudistusten kautta tapahtuvina suurhankkeina , lopputulos voi olla pirstaleinen, epätaloudellinen eikä välttämättä vastaa yhteiskunnan tarpeita      Joka tapauksessa alueellisten organisaatioiden tulevaisuuden hahmot pitää nähdä heijastuksina yhteiskunnallisesta kehityksestä ja tunnistaa, että alueorganisaatiotkaan eivät ole   milloinkaan parhaalla ...

Suomen vankeinhoito on saanut olla ilman julkisuutta poiketen 1970- ja 198 – luvuista, jolloin vankeinhoito-osasto oli   jokinasteisessa hälytystilassa jatkuvasti. K.J. Lång oli valmis estiintymääm mediassa ja puolustaman harjoitettua vankeinhoitopolitiikka. Silloin vankeihoito oli murroksessa kohti pohjoismaisia käytäntöjä. Ministeri Henrikssonin voi nyt ottaa rauhallisesti kantaa alle 21 vuotiaiden ensikertalaisten istumiseen yhden kolmasosaan tumiostaan. Tämä käytäntö on ollut Suomessa voimassa 40 vuotta. Lainsäädäntöä muuttamalla tuskin kuitenkaan pystytään estämään nyt esillä olleen 18-vuotiaan espoolasitytön kaltaisia kauheita tapauksia. Hälyttävää on, että jokainen 15-18-vuotias ensikertalainen tekee uuden rikoksen vapauduttuaan vankilasta. Tämä ei ole hälyttävä pelkästään näiden rikosten tähden, vaan ennen kaikkea sen tähden, että tästä joukosta tulevat uusijat, jotka täyttävät vankilat.