Siirry pääsisältöön

3100. Perussuomalaiset vesiperässä rangaistusten koventamisessa

Perussuomalaiset ovat jatkaneet innovatiivista vaalipropagandaansa rangaistuksen koventamisvaatimuksella. Nyt siihen onkin otollinen hetki median mällätessä nuorison riehumisella, tappeluilla, huumebileillä, puukotuksilla, ampumisilla ja kahakoiden kuolonuhreilla.  Samanaikaisesti näiden rinnalla jatkuu normaali bulkkirikollisuus ja väkivaltaiset kuolemat.

Kriminologit ympäri maailmaa ovat pohtineet vuosisatoja vankeusrangaistuksen tarkoitusta. Sanat kosto, hyvitys, parantaminen ja rankaiseminen sekä ennalta ehkäiseminen ovat vaihdelleet painoarvoaan tutkijoiden papereissa heidän pohtiessa rangaistuksen tarkoitusperiä. Suurimmaksi osaksi eri maissa papereihin ne ovat jääneetkin.  Joissain maissa vankeinhoito on rangaistuksen ohella saanut teollisen tuotonnon muotoja.  Enkä paras ja käytännöllisin tapa suhtautua vankiloihin on pitää niitä yhteiskunnan sisään rakennettuina instituutiona turvaamassa yhteiskuntaturvallisuutta ja -rauhaa. Kolme muuta tärkeää instituutiota ovat poliisi, syyttäjä ja tuomioistuinlaitos. Länsimaissa demokratioissa nämä ovat aina olemassa ja toisistaan erillisiä.  Eräs merkittävä havainto on se, että millään tutkimuksella ei ole voitu osoittaa rangaistuksen pituuden vaikutusta uusinta rikollisuuteen. Tämän osoittaa myös maaginen prosentti luku 66. Noin 66 prosenttia länsimaissa vangeista on uusijoita.

Suomessa havahduttiin 1960 ja 1970-lukujen vaihteessa, että jotain pitää tehdä sen ajan rähjäisten vankiloiden pullistellessa 7500 vankimäärästä sisääntulijoiden virran vain kasvaessa. Kohta olisi pitänyt alkaa rakentamaan uusia laitoksia. Kovan linjan kannattajat totesivat kyynisesti, että kyllä Suomessa kuokittavia soita riittää, ja niin riitti Pelson ja Konnunsuon vankilat hyvinä esimerkkeinä.  Silloin vangit olivat kotimaisia, nyt kolmannes ulkomaisia. Silloin vankeja oli 7000 nyt vajaat 3000. Jalkapanta tarkoitti silloin kytkemistä selliin, nyt elektronisata etävalvontaa.

Vankiluvun laskuun vaikutti merkittävästä 1970-luvulla tapahtunut rangaistusasteikkojen lievennys.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *