Siirry pääsisältöön


3100. Perussuomalaiset vesiperässä rangaistusten koventamisessa

Perussuomalaiset ovat jatkaneet innovatiivista vaalipropagandaansa rangaistuksen koventamisvaatimuksella. Nyt siihen onkin otollinen hetki median mällätessä nuorison riehumisella, tappeluilla, huumebileillä, puukotuksilla, ampumisilla ja kahakoiden kuolonuhreilla.  Samanaikaisesti näiden rinnalla jatkuu normaali bulkkirikollisuus ja väkivaltaiset kuolemat.

Kriminologit ympäri maailmaa ovat pohtineet vuosisatoja vankeusrangaistuksen tarkoitusta. Sanat kosto, hyvitys, parantaminen ja rankaiseminen sekä ennalta ehkäiseminen ovat vaihdelleet painoarvoaan tutkijoiden papereissa heidän pohtiessa rangaistuksen tarkoitusperiä. Suurimmaksi osaksi eri maissa papereihin ne ovat jääneetkin.  Joissain maissa vankeinhoito on rangaistuksen ohella saanut teollisen tuotonnon muotoja.  Enkä paras ja käytännöllisin tapa suhtautua vankiloihin on pitää niitä yhteiskunnan sisään rakennettuina instituutiona turvaamassa yhteiskuntaturvallisuutta ja -rauhaa. Kolme muuta tärkeää instituutiota ovat poliisi, syyttäjä ja tuomioistuinlaitos. Länsimaissa demokratioissa nämä ovat aina olemassa ja toisistaan erillisiä.  Eräs merkittävä havainto on se, että millään tutkimuksella ei ole voitu osoittaa rangaistuksen pituuden vaikutusta uusinta rikollisuuteen. Tämän osoittaa myös maaginen prosentti luku 66. Noin 66 prosenttia länsimaissa vangeista on uusijoita.

Suomessa havahduttiin 1960 ja 1970-lukujen vaihteessa, että jotain pitää tehdä sen ajan rähjäisten vankiloiden pullistellessa 7500 vankimäärästä sisääntulijoiden virran vain kasvaessa. Kohta olisi pitänyt alkaa rakentamaan uusia laitoksia. Kovan linjan kannattajat totesivat kyynisesti, että kyllä Suomessa kuokittavia soita riittää, ja niin riitti Pelson ja Konnunsuon vankilat hyvinä esimerkkeinä.  Silloin vangit olivat kotimaisia, nyt kolmannes ulkomaisia. Silloin vankeja oli 7000 nyt vajaat 3000. Jalkapanta tarkoitti silloin kytkemistä selliin, nyt elektronisata etävalvontaa.

Vankiluvun laskuun vaikutti merkittävästä 1970-luvulla tapahtunut rangaistusasteikkojen lievennys.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *