Näillä sanoin kuvasi tulevaa näkyä marsalkka Gerd von Rundstedt Amsterdamin edessä keväällä 1940 juuri ennen hyökkäystään Ranskaan. Kaunis kesäinen päivä oli hurmaavaa kukkulan päältä näkyvien ruispeltojen ruskean maton muodostaessa täydellisen reitin Ranskaan. Rivimiehet olivat innoissaan saatuaan kukin annokset Pervitiniä (metamfetamin). Nyt ei ollut kyse Ardennien yllätyshyökkäyksestä, vaan hyvin suunnitellusta operaatiosta vallata koko Ranska. Maan presidentti Petain luotti rankalaisiin ja omaan ryhmitykseensä jakaa joukot kolmeen osaan: Kanaalin rannalle ja siitä kahtena pääpuolustusasemana Pariisia turvaamaan. Rundstedtin joukot aloittivat hyökkäyksen laajalla rintamalla. Panssarikenraali Gudearianin kuitenkin innostui ajamaan ohi  Rundstedtin käskyä   panssareitaan kohti Sedania, vaikkei jalkaväki mukana pysynytkään. Miehet jaksoivat kolme päivää pervitiinin voimalla hyökätä. Tämä riitti ranskalaisille, jotka perääntyvät muutamassa viikossa niin, että Ranskan oli...