Kun matkasi Lapissa 1950-luvun alussa, ensimmäisenä Oulun jälkeen törmäsi lähes henkeä salvaten kilometri kaupalla pitkiin savupiippu riviin, jotka surullisen yksinäisinä törröttivät kuin apua etsien. Rakennukset ympärillä olivat poroina puolipalaleina hirren törräkköinä. Selkä piitä karmi, kun yhtäkkiä törmäsi Kemijoen katkaistuun siltaan. Sillan kappaleet, kuin raadot roikkuivat irvistellen kannatin palkkiensa varassa. Talorauniot pilkottivat valtoimenaan rehottavan kasvillisuuden seasta, muutoin maa oli autio ja tyhjä. Kalapaikalle kuljettaessa joen rantahiekalla näkyi lommoisia kypärä, kaminarötiskä ja ruosteista säilykepurkkeja. Miinavaaran takia metsään ei saanut mennä omin päin, vaan kokeneen sotajermun seurassa. Monet eivät ehkä tiedä, että Suomen Lapissa oli sodan vahvimpiin kuuluva puolustuslinja. Ranskan pohjoisrajalla Maginotlinja oli omaa luokkaansa nousevine tykkitorneineen ja asumuksineen. Linjaa ei vallattu, vaan se kierrettiin. Suomen Lapin käsivarressa oleva Stumboch ...