Kaikki alkoi Japanin kokemasta nöyryyttämisettä Venäjän ja Japanin välisessä sodassa. Vaikka se kukisti Venään lyhyeksi jääneessä taitelussa 1904-1905, Japani koki, ettei se saanut tarpeeksi hyvitystä (maa-alueita) voitosta. Se oli kuitenkin merkittävä yllätysvoitto, joka teki mannaa japanilaisten samurai mentaliteeteille. Tähän asti Japani oli ollut suljettu paikallinen ja paikallaan jumittunut pikku valtio. Vuoden 1905 voiton innoittamana militaristinen samurai sotaisuus sai vähitellen kannatusta eräiden kenraalien piirissä. Etenkin maanjohtoon kohonnut kenraali Tojo katsoi, että nyt on Japanin hetki vallata mm. hollantilaisten ja ranskalaisten siirtomaita ja myöhemmin Yhdysvaltin hallitsema Filippiinit. 1930-luvun alussa Japani alkoikin urakalla vahvistaa sotakoneistoaan ja rohmuta maa-alueita Etelä-Koreasta ja Mantšuriasta. Raakuutta ja uhkaa edusti Nankingin verilöyly, jossa teurastettiin 200 000 pienen kiinalaisen kaupungin asukasta. Samalla kun Tojo kehitti ja laajensi lai...

Kansallistunto käsitettynä omasta maasta sen kulttuurin, perinteiden ja saavutusten kunnioittamisena ja pitämisenä ovat kanasakunnalle hyvä asia. Tämä ei tietenkään saa johtaa toisten maiden ylen katselemiseen tai jopa halveksumiseen. Valta osa maista käsittää asian tällä tavalla. Historia, se menneisyyden ruoska, voi kääntää maan yleisen ilmapiirin ja elämän tavat pysyvästi vihaaman ja jatkuvaan sotaiseen tunnelmaan naapurimaata kohtaan. Meidän historiamme Ruotsin osana aina vuoteen 1809 saakka on virittänyt vuosikymmenien kuluessa eri asteisia tunteita ja arjen puhekielen ilmaisuja ja vivahteita naapurimaatamme kohtaan. Kaikille ehkä on tuttu hurri sana. Nyt se ei kuitenkin  ilmaise vihaa eikä katkeruutta maata kohtaan, vaan häivähdyksen tappion tunnelmasta jääkiekko-ottelussa. Vaikkei Ruotsi juuri avustanut maatamme sodissa materiaalisesi, sieltä tuli noin kolme tuhatta vapaaehtoista miestä sotimaan puolestamme. Se oli valtavan hyvä käden ojennus meille. Kun ajattelemme fasi...