Kansallistunto käsitettynä omasta maasta sen kulttuurin, perinteiden ja saavutusten kunnioittamisena ja pitämisenä ovat kanasakunnalle hyvä asia. Tämä ei tietenkään saa johtaa toisten maiden ylen katselemiseen tai jopa halveksumiseen. Valta osa maista käsittää asian tällä tavalla.
Historia, se
menneisyyden ruoska, voi kääntää maan yleisen ilmapiirin ja elämän tavat
pysyvästi vihaaman ja jatkuvaan sotaiseen tunnelmaan naapurimaata kohtaan.
Meidän historiamme Ruotsin osana aina vuoteen 1809 saakka on virittänyt
vuosikymmenien kuluessa eri asteisia tunteita ja arjen puhekielen ilmaisuja ja
vivahteita naapurimaatamme kohtaan. Kaikille ehkä on tuttu hurri sana. Nyt se
ei kuitenkin ilmaise vihaa eikä katkeruutta maata kohtaan, vaan häivähdyksen
tappion tunnelmasta jääkiekko-ottelussa. Vaikkei Ruotsi juuri avustanut
maatamme sodissa materiaalisesi, sieltä tuli noin kolme tuhatta vapaaehtoista
miestä sotimaan puolestamme. Se oli valtavan hyvä käden ojennus meille.
Kun
ajattelemme fasismin syntymistä, niin useimman mieleen tulee 1930-luvun Saksa.
Euroopassa liikkeen alkuperäinen voima maa oli Mussolinin Italia. Harvojen
mieleen tulee 1920-luvun Japani. Silloin keisari Taisho edusti, kuten
aiemmatkin keisarit, Jumalaa. Hänet saatiin uskoteltua, että Japanin oli
vallatta samurai hengessä niin monta merenpiirin maata kuin suinkin
mahdollista. Niinpä maan sotakoneiston tähtäimessä olivat Kiinan etelä alueet
ja Mantšuria sekä Filippiinien saaret. Toisen maailman sodan alussa Japanin
sotakoneisto oli hurjimmillaan. Se uhkasi pommituksillaan jopa Australiaa
puhumattakaan käänteentekevästä Pearl Harborin pommitusretkestä vuonna 1941. Lopu
oli mitä oli. Ydinpommien vaikutus Japaniin oli tuhoisa.
Japanin
käännös sotaan 1920- ja 1939- luvuilla on hämmästyttävä, sillä maa oli ollut
suljettu uudelle ajalle asti klaani päälliköiden kuitenkin käydessä jatkuvaa
sotaa toisiaan vastaan alueista, rikkauksista, orjuuttamisesta, viime kädessä
vallasta.
Kaikki
tiedämme, miten Hitler kiihkossaan yritti vallata elintilaa länteen ja itään.
Harva muistaa Hitlerin ottaneen oppia Japanista ja ennen kaikkea Mussolinista,
joka toimi Hitlerin oppi-isänä. Pieni ja osin huvittava yksityiskohta vanhoissa
filmeissä osoittaa Mussolinin ja Hitlerin kättelyn panssarijunan portaikon
vieressä. Hitlerin harmiksi Mussolini oli pukeutunut siviiliasuun Hitlerin
ollessa sonnustautuneena sotaiseen sotilaspukuun rinnus täyteen ripustetulla
kunniamerkki viidakolla.
Yhteiskuntien
pitää olla nyt valppaana reagoimaan siellä täällä purskahtaviin sotamielisiin
ääriainesporukoihin. Niitä on noussut pintaan melkein jokaisessa Euroopan
maassa. EU-johtajien pitää ymmärtää, kuinka laaja on veran alla piilevä kauna
maahanmuuttoa kohtaan ja kuinka tuhoissa yltiöisänmallisuus on.
Kommentit
Lähetä kommentti