HS:n haastatteleman psykologi Ville Ojalan mukaan hallituksen koronaviestinnästä puuttuu ihmisläheinen lähestymistapa. Hänen mielestään olisi pitänyt tukea ihmisten toimintakykyä koronan torjunnassa ja sen kanssa elämistä. Olisi pitänyt viestittää niin, että yhteiskunnan kaikki tasot olisi saatu osallistumaan uhkien torjuntaan. Edelleen hän toteaa, että ruohonjuuri tason kanssa olisi pitänyt saada aikaan enemmän vuorovaikutusta. Nämä ovat komeita lauseita. Jos halutaan mennä laajaan ja kattavaan vuorovaikuttamiseen kansalaisten ja korona-ammattilaisten kanssa face to face, olisi pitänyt järjestä noin 20000 tilaisuutta ympäri maata. Kokemusta on siitä, kuinka työlästä ja haastavaa on saada 2000 joukon henkilöstölle sana perille tärkeästä asiasta. Siinä piti kiertää Suomea laidasta laitaan ja lopuksi piti vaihtaa tuoreita voimia jatkamaan. Kokemuksen perusteella hyvä tapa toimia on, että asiantuntijat ensin selvittävät keskenään, miten menetellään ja sen jälkeen informoidaan kaikilla...

     Arvostan suuresi Tero J. Kauppisen ajatuksia johtamisesta. Minulla oli ilo olla Hotelli Tornissa   Pro Economica tilaisuudessa, jossa julkistettiin paras johtamiskirja 1996. Sillä kertaa voiton vei Soinninmäen kirja.      HS:n jutussa ( http://www.hs.fi/ura/art-2000005310100.html ) Kauppinen kertoi, miten hän 68-vuotiaana pystyy luomaan uutta ja lanseeraaman ajatuksiaan maailman laajuisessa kysynnässä. Tieto ja uuden tiedon hankinta ovat siinä avain tekijöinä.      Hänen mottonsa, että johtamisessa on kyse elämän johtamisesta, on hätkähdyttävä tiivistys.      Tämä lähestymistapa on monessa suhteessa hedelmällinen henkilölle, joka aikoo heittäytyä johtamisen kehittäjänä  ja konsultin uralle.      Elämä on arkipäivää. Ensiksi sen voi elää laadukkaasti sen kummemmin ajattelematta sen nyansseja ja sisältöä. Se rullaa kuin itsestään, kun palikat on kohdallaan ja tervettä järkeä on päässä. Toise...

     Harva pystyy toimimaan johtajana uskottavasti ilman näyttöjä. Se voi hetken onnistua, mutta bluffit paljastuvat. Näyttöjä ei ole taas ilman kokemusta. Tässä on nuoren johtajan dilemma. Ratkaisuna tähän on tuttu ja turvallinen portaittain uralla eteneminen, ei tiikerin loikat.      Rutkasti keski-iän ylittäneellä henkilöllä on kokemusta siitä, miltä asiat näyttävät nuoren ja vanhemman ihmisen näkökulmasta. Nuorella ei tienkään ole kokemusta kuin oman elämänsä mitalla. Kokemus on siitä pulmallinen, ettei sitä voi saada lukemalla kuten tietoa.      Tästä myös seuraa, että kokemattomuuden suuri ongelma tietämisen vähyyden lisäksi on aikakäsityksen vinoutuma. Tämä näkyy muiden muassa siinä, että kehittämistyön aikajänne ja muutosten viemä aika arvioidaan liian optimistisesti. Tehdään hätiköityjä toimenpiteitä, otetaan harkitsemattomia kannanottoja ja annetaan kiireisiä lausuntoja.      Uskottavuudella on ...

Helsingin Sanomien HS-RAADIN 2013 kysymykseen, minkä ryhmän rooliin tarvitaan suurin muutos valtionhallionnon päätösten valmistelussa, eniten vastauksia sai poliitikkojen ja toiseksi eniten konsulttien rooli. Paul Lillrankin mukaan päätösten valmistelu politisoituu liian aikaisin. Lasse Männistö kaipaa konsulteilta ja poliitikoilta parempaa asiantutemusta. Marko Terviön mukaan vaikuttavuusarviot tehdään mutu-tuntumalla ja Outi Alanko-Kahiluoto vaati konsultteja kuriin. Kovat ovat konsulttien pätevyysvaatimukset. Ensimmäinen ehto kuitenkin on, että konsultti on vakuuttava koko prosessin ajan, joka voi kestää yhdestä päivästä jopa vuoteen. Se taas ei onnistu   ilman hyvää ilmaisukykyä ja ennen kaikkea sisällön hallintaa. Sisältöä ei puolestaan voi hallita ilman hallinnonalan kokemusta, mikä ongelma pitää ratkaista ja mikä siinä on konsultin rooli ja tehtävä. Tämä pitää olla kirjallisesti dokumentoitu ennen työn aloittamista. Tällöin, vaikka hanke politisoituukin, konsu...

Kevan hallituksen puheenjohtaja Laura Räty kertoi tiedotustiliasuuduessa Yle Areenassa aamupäivällä Ailuksen tapauksesta, että   kyse on myös siitä, liikutaanko kohtuuden rajoissa. Hänen mukaansa ollaan rajamailla. Sisäiseksi selvittäjäksi hallitus asetti Kevan talousjohtajan, joka toimii selvityksen aikana itsenäisesti vapautettuna muista tehtävistään. Ailus totesi moneen kertaan, että prosessien pitää olla kunnossa ja selkeät. Hyvä näin. Tämän kaltasaisissa tilanteissa, kun arvioidaan kohtuutta ja kyse siitä, mitä tapaus näyttäa ulos päin, uskottavuuden kannalta on ehdotomasti parempi käyttää ulkopuolista konsulttia. Selkkausta saattaa nyt seurata 450 tuhatta kuntalaista. Sisäisen selvittäjän puoluettomuutta Räty perusteli tämä vapauttamista muista tehävistä siksi aikaa. Kun todennäköisesti talousjohatja on ollut osallisena proseseissa, jotka ovat johtaneet Ailuksen ympärillä vellovaan sekavaan tilanteseen, sitä suremmalla syyllä olisi tarvittu ulkopuolista selvitä...