Monet kasareista eivät muista lähiöihin muutosta juuri mitään eikä jälkeen päinkään heille ei ole hahmotunut kuvaa,  mitä ja miksi niin tapahtui. Kyse on maan lähiöiden valtavan asuntokannan rapistumisesta, sen korjaustarpeista ja mahdollisista purkupäätöksistä. Professori Mari Vaattovaara on selvittänyt ongelmaa.      Iloisesti hymähtäen hän kertoi televisiossa 25.6, että ensimmäiseksi piti panna poikaa selvittämään, missä kaikki lähiöt ovat ja paljonko niitä on. Asia koskee useaa sataa lähiötä ja miljoonaa ihmisestä.      Kaikki alkoi toisesta maalta muuttoaallosta, joka kohdistui kaupunkeihin. Satoja tuhansia muutti. Silloinen maalaisliitto oli kauhuissaan, vaihtoi nimensä Suomen Keskustaksi ja reivasi myös politiikkansa linjan keskustaan. Se onnistui. Puolue selvisi kuivin jaloin.      Suuren rakennusliikkeet jakoivat rakennusmarkkinat sopuisasti ja löivät kiireellä kasaan lähiöitä kansan hurrat...

Suomeen rakennettiin   vimmalla lähiöitä suuren maamaaltamuuton seurauksena. Helsingin liepeille syntyi tuhansia betonisia elementtitaloja. Äänieristys ei kasvun kiihkossa tuntunut   tärkeältä. Nyt se vaivaa monia. Talot ovat muutenkin peruskorjauksien tarpeessa, ainakin putkiston. Nyt ei voi muuta kuin haikailla se perään, kun ei ollut silloin käytettävissä clt-rakentamista. Siinä kerrostalo tehdään puisista ristikkäin liimatuista elementeistä, levyistä. Ne muodostavan kantavan rakenteen. Puurunko toimii myös höyrysulkuna. Erillistä sulkua ei siis tarvita. Omistaja voi käydä paikan päällä katsomassa rakennusvaiheen aikana, millainen asunto syntyy, miltä ulko- ja sisäseinät näyttävät, mukavaa ja kätevää. Kemin ammattikorkeakoulu Lappia kehittää Suomessa rakennustapaa eteen päin. Aiemmin lainsäädäntö on rajoittanut puurunkoisten talojen rakentamista. Metsävaltaisessa Suomessa olisi toivonut tällä alalla kehityksen menevän nopeammin eteen päin, myös lainsäädännön. S...