1606. Vanhat lähiöt maan tasalle

     Monet kasareista eivät muista lähiöihin muutosta juuri mitään eikä jälkeen päinkään heille ei ole hahmotunut kuvaa,  mitä ja miksi niin tapahtui. Kyse on maan lähiöiden valtavan asuntokannan rapistumisesta, sen korjaustarpeista ja mahdollisista purkupäätöksistä. Professori Mari Vaattovaara on selvittänyt ongelmaa.

     Iloisesti hymähtäen hän kertoi televisiossa 25.6, että ensimmäiseksi piti panna poikaa selvittämään, missä kaikki lähiöt ovat ja paljonko niitä on. Asia koskee useaa sataa lähiötä ja miljoonaa ihmisestä.

     Kaikki alkoi toisesta maalta muuttoaallosta, joka kohdistui kaupunkeihin. Satoja tuhansia muutti. Silloinen maalaisliitto oli kauhuissaan, vaihtoi nimensä Suomen Keskustaksi ja reivasi myös politiikkansa linjan keskustaan. Se onnistui. Puolue selvisi kuivin jaloin.

     Suuren rakennusliikkeet jakoivat rakennusmarkkinat sopuisasti ja löivät kiireellä kasaan lähiöitä kansan hurratessa Lasse Virenin kultamitaleille. Kansa sai aravalainansa, jota inflaatio söi kuin rutto. Nuoret perheet olivat onnellisia. Kasarisukupovi alkoi runsastua  ja riiteli lapsuutensa kesälomat folkkarin takapenkeillä.

     Meni kymmeniä vuosia mukavissa lähiökerrostaloissa. Talkoot pelittivät. Raitaa tuli portaikkojen seiniin. Sitten iski 1990-luvun lama kuin kimeä kirkaisu. Moni yrittäjäperhe meni polvilleen. Toinen osa kansasta ei ollut kuullutkaan lamasta. Toista iskua maa ei kestänyt. Yhdysvaloista 2008 alkaneen finanssikriisin maa taltutti nopeasti itselle vaarattomaksi, mutta mainigit jatkuivat Euroopassa ja nyt Suomessa kaikkein voimakkaimpina.

     Monet lähiöt ovat nyt pulassa. Ne kidutettiin 20 vuoden aikana henkihieveriin. Ei toki kaikkia, mutta yleistilanne on uhkaava, jopa kriittinen. Työttömyys ja vähäosaisuus ovat puraisseet ja purevat edelleen ilkeästi. Ränsistyminen on keskittynyt näennäisen sattumanvaraisesti muutamaan lähiöön ja joidenkin lähiöiden erilliskortteleihin. Kurjuuden laajuutta ei tiedä kukaan ja mikään taho. Taloyhtiöillä ja osakkailla ei ole ollut varaa pitkään aikaan tehdä tarpeellisia kunnostustöitä. Vuosikymmeniin maan hallitus ja kuntapäättäjät eivät ole huolehtineet edes neuvonta-, konsultti- ja tiedotuspalvelujen tarjonnasta taloyhtiöille. Putkifirmat vain tyrkyttävät jostain pilvestä revittyjä menetelmiä ja hintoja hoitaa putkiremontit. Kukaan ei valvo hinta-laatu-suhdetta puhumattakaan, että huolehtisi uusien menetelmien kehittämisestä.

     Mitä tekee Suomen Keskusta tässä tilanteessa? Ministeri Tiilikainen lausui kauniita sanoja lähiöiden puolesta 25.6. televisiossa.  Tiilikaisen tapaaminen on samankaltaista kuin istuisi aamiaisella historian kanssa. Maalaisliitto menetti maalta muuton takia äänestäjiä lähiöihin, ei kovin paljon mutta kirpaisun verran. Taitaa keskustan toimenpiteet lähiöasiassa supistua aluepolitiikan ja hajasijoittamisen edistämiseen. Siinä lääkettä lähiöille.