Luottamus yritysoppeihin hallituksen johtamisessa on kohdannut karun todellisuuden.      Pohdinta siitä, miten yritysopit purevat julkisten yksiköiden johtamiseen on ikivanha väittelyn kohde johtamisen seminaareissa. Toinen äärilaita sanoo, että ne sopivat mainiosti ja tekevät organisaatoista ketteriä, tavoitehakuisia ja tuloksellisia. Toinen äärilaitaa lataa, että julkista hallintoa sitovat lait ja asetukset eikä sen ensisijaisena tavoitteena ole olla tuloksellinen, vaan vaikuttava toiminta. Keskustelua on jatkettu aamuun saakka.      Nämä kumpikin laita ovat oikeassa. Kun julkisen hallinnon yksikkö on operatiivinen toimija ja jos sillä on eteenpäin näkevä pätevä johto, totta kai se pykii järjestämään toimintansa asiakkaiden tarpeita lähteväksi, vaikuttavaksi ja tulokselliseksi. On vain niin peemäisen vaikeaa osoittaa toiminnan olevan pitkällä aikavälillä hyviä tuloksia tuottavaa. Taloudelliseksi se kyllä ...

      Aluksi julkisuuteen ei tullut Borgista muuta tietoa kuin, että hän seurustelee jokin missin kanssa. Tämä tietenkin riitti useimmille suomalaisille, muttei katkerille taloustieteilijöille. Oli selvää alusta alkaen, ettei Borg halunnut alkaa hallita heti näyttämöä, mutta hallinnon yleisen julkisuusperiaatteen mukaisesti jossain vaiheessa siitä olisi pitänyt tulla julkisuuteen enempi kuin on tullut, ei mitään.      Yleensä konsultti ei tee esityksiä arvottavissa kysymyksissä, mutta Borg on joutunut näin tekemään. Borgin konsultointia on helpottanut se, että arvottamisesta on voitu sopia jo etukäteen työn edellyttäessä arvovalintoja.      Periaatteessa tiedon lisääminen on aina hyväksi, mutta nyt Stubbin teoissa ja sanoissa ei ole näkynyt merkkiäkään Borgin kannanotoista. Sipilä puhdisti lopullisesti pöydän bårgimaisilta ajatuksilta alkaessaan määräillä ay-kenttää ja torjuessaan diskuteeraamisen.  ...