Tämä postaus perustuu arki psykologiaan ja on täysin subjektiivinen. Kyse on Aleksander Stubbin eräästä vain luulotellusta persoonallisesta ominaisuudesta ja sen sopivuudesta presidentin viran hoitamiseen. Tunnetusti Stubb on avoin, rehellinen, suorasanainen, tietävä, korrekti ja kaikin puolin sopiva ja miellyttävän tuntuinen henkilö presidentiksi. Kaikki siis hyvin. Nyt tulee se subjektiivinen osuus. Näyttää, siis vain näyttää, sivullisesti asiaa seuranneelle, että jossain vaiheessa presidenttinä hän saattaa lausua jotain vaikkapa sivulauseessa sellaista, joka on Suomen presidentille moitittavaa ja Suomen etujen vastaista. Tätä vaikutelmaa vahvistaa Stubbin TV- esiintymisessä esiin tuleva luontevan puheen soljumisen puuttuminen eli puheen rytmi on ikään kuin käsijarru päällä puhumista.
Maailmassa parhaiten jaettuna on terve järki, sillä kukaan ei halua sitä enempää, kuin hänellä sitä on. (Descartesia mukaillen)