R angaistusten ankaruus on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen, jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.      Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa. Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Po...

     Koulutus oli suuri mahdollisuus sekä operatiiviselle että strategisen johtamiselle, koska koulutuksella annetut opit ohjasivat kenttähenkilöstön päivittäistyötä. Tätä oikeusministeriön pitäisi miettiä, kun se pohtii tuomareiden kouluttamista. Vai oliko niin, että ministeriö oli jäävi kouluttaman tuomareita? Mielenkiintoinen oli myös havainto ministeriöiden ylimmän johdon ja osastojen johdon tulostavoitteiden asettamisessa tapahtuneessa kehityksessä.     Aiemmin ministeriöiden ylimmän johdon tavoitteet syntyivät poimimalla osastojen keskeiset tavoitteet yhteen. Nyt oli kuitenkin vahvoja näyttöjä, että ylin johto asetti strategioita ja tulostavoitteita, jotka ohjasivat osastojen toimintaa ja koko hallinnonalan toimintaa. Eli oli olemassa strategioita, jotka eivät noudattaneet osasto- ja sektorijakoa.      Tämä lisäsi tarvetta uudistaa ministeriöiden sisäisiä toiminta- ja johtamismalleja. Nyt oltiin jotenkin hämillään näissä kys...

     Helsingin hovioikeuden eräiden henkilöiden sopimaton kielenkäyttö puolustusta kohtaan ja seksuaalinen häirintä ovat nyt hovioikeuden itsensä tutkittavana. Jo10.8.2013 HS:n pääkirjoitussivulla epäiltiin, onko tämän kaltainen tapahtuma sattunut ensimmäisen kertaa ja ,onko sisäisen tutkimuksen riittävä. On mahdollista, että epäasiallista käyttäytymistä on jatkunut jo pitkään, kuten erään käräjäoikeiden tapahtumat osittavat.      On mahdollista, että Helsingin epäillyssä taataa olla  perää, mutta tutkinta saattaa ontua, sillä oikeushallinnolta puuttuu elin, joka selvittäisi tällaisia tapauksia. Tapaus ei ole ainutlaatuinen tuomioistuimissa. Viimeksi länsisuomalaisessa käräjäoikeudessa. Vaikka nyt eletään niukkuuden keskellä ja kaiken laisten virastojen perustaminen on vastatuulessa, tulevassa kehysriihessä olisi linjattava tuomioistuinviraston perustamisen mahdollisuutta. (http://yle.fi/uutiset/tuorei...

      Aloitin perehtymiseni tulevaan tehtävääni lainkäyttövallan huipulta. Siitä en tulisi puhumaan kenellekään mitään. Syytä vaikenemiseen en osannut itsellenikään selittää, mutta jokin sisäinen ääni käski olla levittelemättä tietoja tapaamisesta. Presidentin sihteeri oli saanut näppärästi sovittua juttutuokion. Kesäkuun ensimmäisenä, kun kävelin Kappelin ohi korkeimpaan oikeuteen, sää oli täydellinen. Ilmojen haltija ei tiennyt, miten olisi kaupunkia paremmin hellinyt. Tarkoitukseni oli jutella presidentin kanssa siitä, mikä oli yleisesti ottaen tuomioistuinlaitoksen tila ja näkymät. Ei siis mitään yksityiskohtia.      Astuessani takaportaikosta sisään vastaanottoapulaisen saattamana Heinonen seisoi suuren huoneen toisessa päässä ja oli valmiina tapaamiseen. Muita henkilöitä ei näkynyt. Huone oli hiljainen, vaikka talo oli kiinni Kauppatorin reunassa. Seiniä kiertävät vankat kirjakaapit oli kuin tehty säädöskokoelmille. Istuimme kiiltävän sivupöydän ä...

     Kaikki eivät sopeudu yhteiskunnan yhteiseen uomaan. Aisan yli astujia varten maa tarvitsee syyttäjä-, tuomioistuin- ja vankeinhoitolaitoksen. Vuoron perään kaikki kolme ovat joutuneet kritiikin kohteiksi      Viime kesän Ylen tutkimuksessa tuomioistuinlaitos sai kovaa kritiikkiä. Neljäs osa asianajoliiton jäsenistä katsoo, että yleisten tuomioistuinten tuomiot ovat huonolaatuisia ja heikosti perusteluja. 13 prosenttia on sitä mieltä, että syyttömiä on tuomittu. Hallinto-oikeuksiin kohdistuu samankaltainen kritiikki. Kyselystä paistaa läpi melko vahva epäily tuomareiden ammattitaitoon. A sianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa.      Silloin sekä korkeimman hallinto-oikeuden että korkeimman oikeuden presidentit kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.     Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvä korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo kuitenkin ...