2119. Rangaistukset tappiin

     Rangaistusten ankaruus on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen, jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.
     Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa.

Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Pohjoismaista poiketen Suomi pääsi tähän vasta 1970-luvulla. Suomessa ongelma ei ole vankimäärä, vaan köyhyys ja yläluokan erillisyys muista luokista. Koherenssi heikkenee. Ulkomaisten vankien määrä huolestuttaa.

     Monissa tutkimuksissa ja käytännöistä on havaittu, ettei ankarilla tuomioilla ei ole tekijälle eikä rikoksia aikoville yhtään suurempaa ennalta estävää vaikutusta kuin lievillä tuomioilla. Lievistä tuomioista hyötyvät sekä yhteiskunta että rangaistuksen kärsijä. Häviäjiä ovat kostoa ja hyvitystä vaativat. Maat, josa rikolliskandidaatteja on paljon, tuomiot täytyy pitää hyvin pitkinä, koska tällöin suuri osa rikollistyypeistä on vankiloissa pois rikosten teoista.

     On selvää, että tuomioistuinten pitää langettaa sellaisia tuomiota, joita lainsäätäjä on tarkoittanut. Ilman laillisia ja asianmukaisia tuomioita mikään yhteiskunta ei toimi. Jokaiselle rikokseen syyllistyneelle tulee langettaa laillisessa ja asiamukaisessa rikosprosessissa hänelle kuuluva laillinen tuomio.

     Nyt kun maahan saadaan tuomioistuinvirasto (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005398574.html). Tämä mahdollistaa tuomioistuinlaitokselle pohtia itse tuomioiden yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta irrallaan poliittisesta ohjauksesta. Toivottavasti meillä ei tapahdu enää sen kaltaista vaikuttamista tuomareiden toimintaan, mitä tapahtui presidentti Koiviston valtakaudella.