Oulun puukotukset ovat nostaneet taas keskusteluun rangaistusten ankaroitumisesta. Perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri on ehdottanut lain muutoksia kovempien tuomioiden puolesta. Ajatuksena on, että ankarammat tuomiot vähentävät rikollisuutta. Tästä ei ole saatu juuri mistään tutkimusnäyttöä. Yhdysvallatkaan kuolemanrangistukisineen ei ole onnistunut vähentämään rikollisuutta koventamalla rangaistuksia. On järkevää ajatella, että meillä on poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja rangaistusten täytäntöönpanon viranomaisten sekä jälkihuollon muodostama rikosoikeudellinen (hirveä sanaotus) järjestelmä, joka hoitaa rikoksista epäillyt ja rikoksiin syyllistyneet kehdosta hautaan. Hyvässä oikeusvaltiossa tämä koneisto toimii lakien ja asutusten mukaan puolueettomasti ja tehokkaasti, kuten meillä tekeekin. Tämän järjestelmän konemaisuutta osoittaa se, että meillä on noin 15000 henkilön populaatio, josta jokin osa on aina pyörimässä  koneiston käsittelyssä. Jotkut voivat olla sama...

Suomen oikeusjärjestelmä on rikki korkeimmasta oikeudesta vankeinhoitoon, koko ketju ei toimi. Näin saarnasi PS:n kansanedustaja eduskunnan budjettikeskustelussa. Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä tuomioistuimet toimivat perustuslakien ja muun lainsäädännön mukaisesti, eikä meillä ole korruptiota. Maassamme oli kyllä pitkään ulos päin hieman arveluttavan näköinen asetelma, kun tuomioistuimet toimivat resurssivalassaan liikaa oikeusministeriön alaisuudessa eli ministeriö määräsi likkaa tuomioistuinten välisistä rahanjoista. Käytännössä tuomioistuimet tuomioissaan olivat kutenkin täysin oikeusministeriöstä riippumattomia. Tuomioistuinviraston perustaminen poisti harhan siitä, että tuomioistuimet olisivat poliittisen ohjauksen alaisuudessa. Suomen vankeinhoito koki 1970-1980 luvuilla suuren muutoksen, kun rangaistuksissa siirryttiin pohjoismaiselle tasolle. Vankimäärä putosi seitsemästä tuhannesta kolmeen tuhanteen. 2000-luvun haasteena on ulkomaalaistaustaisten vankien suuri määrä. Hei...