Kaikki eivät halua. Eliittiin kuulumisesta ja siellä    aseman pitämisestä seuraa, että oleta valmis toimimaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän organisaation johdossa. Jos haluat eliittiin sinun on syytä syntyä koulutusta arvostavaan perheeseen. Ei välttämättä. Vaatimattomista lähtökohdistakin voi nousta silti eliittiin. Nykyiset elitistit tulevat nyt melko tasaisesti eri luokista: kolmasosa työläistä ja maanviljelijöistä, kolmasosa keskiluokasta ja kolmasosa yläluokasta (Ilkka Ruostesaari 2014). Loppututkinto edistää ehdottomasti eliittiuraa. Järjestötoiminta (puoluetoiminta) sekä verkostojen luominen esimerkiksi sukulaisten ja ystävien avulla auttavat matkalle maineeseen. Lahjakkuus ei ole pahitteeksi. Sosiaalinen kyvykkyys toisten seurassa avaa väyliä ja lopulta sinut    katsotaan kuuluvan mukavien ihmisten joukkoon. Toki paineita ja änkyräihmisiä sinut on siedettävä. Jos et ole valmis vaalimaan eliittiuraasi jatkuvasti, voit jumiutua paikallesi näkymät...

Poliittinen globaali järjestys on muuttumassa. Joku voi sanoa. -Tietenkin, koska se muuttuu ajan muuttumisen mukana. Kaikkien suuria muutoksia epäilevien on tunnustettava, että Trumpin vaihtuminen Bideniin kasvatti tällä akselilla arvioidun muutoksen tappiin. Niin suuret olivat erot heidän sisä- ja ulkopolitiikkojen kesken. Hyväveli Putin vaihtui arvaamattomaan ja epäluotettavaan Putiniin ja taivaanrannan maalari Trump jäi ihailemaan luomukisaan kansantajuisen Bidenin tulessa valtiomiesmäisesti neuvotteleman hyvässä hengessä EU-johtajien kanssa.   On myönnettävä henkilöiden persooniin perustuvan tarkastelun olevan heikko metodi maailmanpolittikan harppauksien ja epäjatkuvuuksien luotaamiseen. Tosiasiassa Venäjän ja Yhdysvaltojen suhde ei ole lähtökohdissaan juuri muuttunut. Toinen on aiempaa enemmän arvaamattomampi kuin ennen ja Biden on Trumpia sivistyneempi reaalipoliitikon. Taloudellinen tilanne Venäjällä heikkenee edelleen negatiivisen tuottavuuden ja korruption takia, joiden...

     Ylen Tastula & Tastula ohjelaman istunnossa oli poika ja isä Jyri ja Yrjö Engeström. Pojalla on digitausta ja professori isällä sosiaalipsykologinen, mutta kummakin ajattelu- ja toimintatapa tähtää globaalin hyvinvoinnin parantamiseen. Vapaasti tulkittuna istunnossa voidaan vetää kolme johtopäätöstä.      Ensimmäiseksi lapsilla on jatkuvasti jonkin lainen digihökötys käsissään. Tämä johtaa siihen, että heidän ajatuskulkunsa ja toimintakykynsä iän karttuessa umpeutuu ja lukkiutuu pelkästään bittiuraan. Lääkkeenä tähän on lapsille digivapaan vyöhykkeen tai tilan raivaamien ja heidän tutustuttaminen kulttuuriin ja kirjonen kautta muihin maailmoihin.      Toiseksi digivoiminen nujertama nuoriso jää kellumaan somealojen vietäviksi. Tällöin yhä useampi lahjakas nuori ihminen ei jaksa tai välitä huomata, että maapallo kaikkine härpäkkeineen on menossa hunningolle ja ehkä tuhoon. Sen sijaan että he räpläilevät digisäätimiä, heidän pitäisi ...

     Englannin eliitti tajusi 1800-luvulla vihdoinkin, että siltä jää hyödyntämättä suuri osa sen siirtomaavallan tuottamaa valtavaa pääomakertymää, koska kotiympäristö oli tähän liian pieni pelikenttä ja siirtomaiden tyrehtyessä passiivisuuteensa. Niinpä se alkoi lainamekanismilla rahoittaa Yhdysvalojen rautateiden rakentamista.Tämän prosessin Yhdysvallat käänsi kuitenkin nopeasti edukseen ennennäkemättömänä rakennusboomina ja sen tuomana vaurastumisena. Tästä alkoi fordismin kehitys, joka ilmeni 1940-luvulla Yhdysvaltojen sotateollisuuden tuottavuuden ja volyymin mittavina kehitysloikkina. Parhaimmillaan USA rakensi 300 laivaa kuukaudessa. Lopputuloksena oli Yhdysvaltojen hegemonian lujittuminen ja vähitellen koko läntiseen maailmaan iskostuva fordismiin perustuva tuotantojärjestelmä. Myöhemmin depolitisoitunut uusliberalismi pyrki tuottamaan fordismin jatkeeksi vielä tehokkaampia menetelmiä kuten elementeillä, jotka osin yhdistäisivät pääoman ja tekijöiden etua, kunne...

     Valta-asemiensa lujittamisessa   nämä maat poikkeavat suuresti toisistaan. Perimmäinen syy valtaan joka tapauksessa on ihmisluonteen sammumaton into haalia jatkuvasti tavalla tai toisella lisä vaurautta itselleen. Venäjällä, Kiinalla ja Yhdysvalloilla on käytettävissään ydinaseen peloteuhkana sekä ydinvoima energialähteensä. Näissä puntit ovat karkeasti ottaen tasan. Maiden digitaalinen vallankäyttö ja häirintä suurelta osin hukkuu alan luonteenomaiseen epämääräisyyteen, missä faktat ja fiktiot kulkevat käsi kädessä ja totuuksia on monia.      Kahdesta toisesta maasta poiketen Venäjä saa valtaosan finanssiresursseistaan Pohjois-Siperian valtavista kaasu- ja öljylähteistään. Niistä saatavat tulot mahdollistavat sotateknologiaan panostamisen.  Puolisotilaalliset invaasiot Venäjä kohdistaa sinne, missä se uskoo saavansa  mahdollisimman väkivallattomasti ja vähäisin panostuksin strategisen alueen hallintaansa. Georgia ja Ukraina ovatkin tä...

     Kansalaisen silmin maailmanpolitiikan johtaminen näytti melkein naurettavalta Helsingissä. Herneen palot ja mansikat olivat suurin menestysaskel ja senkin keksi viimetingassa harjoittelijatyttö ulkoministeriöstä. Onneksi olkoon.       Herrojen tulo tapahtui meluisasti hävittäjä ja jättilentokoneiden jyrätessä taloni yli niin, että meluarvot varmaankin kohosivat sataan desibeliin helisyttäen vaarallisesti huonosti kiinnitettyjä ikkuna ruutujani.      Tämän jälkeen ensimmäisessä näytöksessä kaksi maailmanjohtajaa istui tv—lähetystuoleissaan ilmeinään tekaistu varmuus kummankin kaikkivoipaisuudesta.      Kaksituntinen neuvottelu ilmeisesti käytiin, mutta suuri yleisö ei tiennyt eikä tiedä vieläkään mitä siellä tapahtui. Voi olla, että Tramp otti päiväunet ja Putin vei voimaharjoitteluohjelmansa läpi.      Tiedotustilaisuuteen tultaessa Putin kävely muistutti painimestarin väijyvää askellusta. Tramp ta...

    Oikeusjärjestyksen reunalla  Mitä tehdä kun maan  oikeusjärjestelmä toimii sinänsä  tehokkaasti ja laillisesti, mutta se eräiltä osin itseohjautuvana ottaa tehtäväkseen kohdistaa toimenpiteitään liian innokkaasti joihinkin kansanryhmiin?      Aidosti demokraattisissa maissa tämän ei voisi kuvitella voivan olla mahdollista kuin korkeintaan tilapäisesti jonkin kriisin yhteydessä tai poikkeuksellisessa tapauksessa. Meillä 30-luku oli sellaista aikaa. Oli IKL, Mäntsälän kapina ja muilutukset. Sotaoikeuden käynti ja asekätkentäjuttu olivat meillä omia tapauksiaan. Valtiollisen poliisin toiminta heti sodan jälkeen hipoi oikeusjärjestyksen rajoja.      Yhdysvalloissa suuri osa mustista nuorista miehistä kokee, että poliisi kohdistaa liian ponnekkaasti katuvalvontaa heihin. Ulkopuolisin silmin tällaisen vaikutelman kyllä saa.      Poliisipartio voi olla seu...

     Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.      Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.      Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen kuntayhtymä.         P erustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella  saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus su...

     Suureksi kysymykseksi muodostui, mikä oli oikeusministeriön rooli säädösohjauksessa. Mikään toimeenpaneva viranomainen ei näyttänyt hallitsevan edes sen pääpiirteitä. Kyse oli siitä, millainen Suomen moderni oikeusjärjestys pitäisi olla.      Voitiin perustellusti kysyä muiden muassa, toimiko oikeusjärjestys hyvin, kun poliisi lisäsi jatkuvasti pakkokeino-oikeuksiaan. Ongelmallisuutta korosti se, että poliisiosasto johti poliisia ja samalla valmisteli pakkokeinosäädökset. Myöhemmin kyllä perustettiin ministeriön alainen poliisihallitus. Monista muista länsimaista poiketen Suomesta puuttuu kotietsintälupamenettely. Suomessa poliisi voi mennä suoraan poliisin yleisvaltuutussäädöksen perusteella ihmisten kotiin tutkintasyihin vedoten.      Voidaan myös kysyä, toimiiko yritysten ympäristölupajärjestelmä oikein, jos yritys itse valvoo lupaansa ja samanaikaisesti kansalaisilla ei ole oikeutta nostaa ryhmäkannetta yritysten y...

     Media voisi tulla suuren yleisön avuksi selvittämällä suurin piirtein mistä kyse, kun hallituksen sote-esityksen sanotaan olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. On kyllä moneen kertaan toistettu, että kaavailtu rahoitusmalli söisi kuntien perustuslain turvamaa itsehallinto-oikeutta. Entisen sisäministeriön kuntaosaston päällikkö Aulis Pöyhösen kirjoitus eilisessä HS:ssä ei riittävästi tuonut lisäinformaatiota asiaan.      On ymmärrettävä, ettei media voi  ruveta perustuslakituomariksi, mutta  olisi erittäin myönteistä saada ihmisten pureskeltavaksi, miten lainsäädäntö tässä nyt mene niin solmuun, ettei mikään taho pysty osoittamaan konkreettisia törmäyspisteitä.      Lisätiedon välittäminen ongelmassa ei olisi vain tiedonjakokysymys, vaan se olisi laajasti ottaen osa vakavasti otettavan median yleissivistävää tehtävää ja viime kädessä lisätieto tässä parant...

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan kaupungin sähkölaitoksen, Helenin, johtoon ollaan nimeämässä 65-vuotias eversti työkokemuksena maanpuolustus.      Äksyltä Uolevi Raadelta aikoinaan eräs toimittaja kykysi puoli leikillään tilanteen ollessa poikkeuksellisesti leppoisa, miksei hän ota pappia johtoryhmään tasoittamaa kokouksia. Raade vastasi, että pappi olisi varmaankin rehellinen, sanoisi mitä ajattelee ja ajattelisi eri tavalla kuin muut, mutta ei hän sellaista henkilöä kaipaa.      Vaikeaa sanoa, onko Raadeen tokaisulla mitään tekemistä kyseisen everstin kanssa, mutta ulospäin vaikuttaa, että sama valssi tonava kaunoinen poliittisissa nimityksissä jatkuu. Vauhtia tällä kertaa valssille antoi kokoomuksen kanta, että Helena Pesolan Kelasta vapautuva  johtajapaikkapaikka kuuluu heille. Miksei se kuulu pätevimmälle hakijalle?      Eduskunnan oikeusasiamiehe...

     Päivän agendalle on noussut monesta suunnasta normien purku. Päivän HS:ssä asiasta kirjoitti Elina Grundström. Keskuskauppakamari kaipaa raportissaan elintä valvomaan hyvän sääntelyn toteutumiseksi.      On hyvä, että nyt havahdutaan huomaamaan, että valtiolla on kaksi keinoa ohjata yhteiskuntaa: budjettivalta ja lainsäädäntövalta. Budjettivaltaa on helppo käyttää yhteisen mitan euron ansiosta. Menokehykset ja hallinnonalojen budjetit ovat tässä keskeisiä välineitä.      Silloin tällöin on keskusteltu oikeusministeriön roolin muuttamisesta nykyistä enemmän lainsäädännön koordinoijaksi ja tason valvojaksi. Vastaus on aina  ollut suurin piirtein, että ne (ministeriöt) valmistelevat ja esittävät mitä haluavat ja joskus mitä sattuu.      Pääministerin kansliaa ja sen tutkimustietoperustaa ollaan vahvistamassa.  Tästä ehkä voitaisiin päätellä, että sinn...

     Johtajan vaimo on lukenut, että tällainen johtaja tietää kaiken, on aina oikeassa, ei siedä kritiikkiä,  ei omaa itse kritiikkiä ja ajaa viime kädessä aina omia etujaan. Vaimo ei usko tätä, mutta on masentunut.      Kun mies herää aamupalan pitää olla valmis ja kanan munan oikeasti keitetty. Jos se on löysä, mies lähtee ja sanoo hyvästiksi syövänsä aamiaisen työhuoneessaan. Sitä ennen aviomies taputtaa kouluun lähteviä poikaa päälaille heidän tuijottaessa pöytään.      Firman suurimmassa työhuoneessa, josta pystyy valvomaan kaikki kerrokseen tulijat, mies kutsuu vuon perään osastojohtajansa keskusteluun päivän kysymyksistä. Mitä ne ovat, ei tiedä kukaan etukäteen. Siksi kullakin osastopäälliköllä on sisään tullessaan suuri mappi ja läppäri kainalossa.      Johtoryhmäaamuna jäsenet jännittävät millaisella päällä mies on, onko kanan muna oikein keitetty. ...

     Jos selailee valtion johtamisen oppivihkoja  ja Rastorin Kehittyvä yritys-vihkosia 1970-luvulta, samat johtamista koskevat lainalaisuudet toistuvat kuin nykyäänkin. Hyvä johtaminen voidaan tiivistää: tuloksellisessa johtamisessa on asetettu yksikölle oikeat tavoitteet ja se saavuttaa ne tehokkaasti.      Toinen silmiinpistävä seikka on, että vaikka jo silloin korostettiin  atk-järjestelmien kehittämisessä loppukäyttäjän huomioon ottamisen tärkeyttä,  siinä ei ole oppi mennyt perille 50 vuodessa. Aina vain edelleenkin moititaan käyttäjänäkökulman unohtamista.      Miksi johtamisen oppikirjat muuttuvat ja saavat yhä hienosäikeisimpiä sävyä, vaikka johtamisen sisältö näyttää pysyvän samana? Syitä on monia.      Jokainen sukupolvi haluaa kirjoittaa oppinsa itsensä näköiseksi ja omalla kielellään. On hyvä kun kukin ikäluokka tekee päänsä itse. Joht...

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole  huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia.     Yhtä huolestuttavaa on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa. Tämä on erittäin turmiollista, koska julkisen sektorin tuottavuuden kohottamien on avain asemassa sen kustannusten alentamiseksi ja kurissa pitämiseksi.      Tässä yhteydessä verotuksen digitalisointia on pidetty malliesimerkkinä ict:n käytön mahdollisuuksista. Muut siihen on osittain koira haudattuna. Verotuksen sujuvuuden parantumisesta voi antaa 3,5 miljoona verovelvollista hyvin puolatavia lausuntoja. Tämä ei voi olla näkymättä verottajan julkisuuskuvan parantumisena ja siit...

     Matkalla käräjäoikeuteen päällikkö näytti omiin ajatuksiinsa vaipuneelta, huolestuneelta professorilta ja ehkäpä myös turhautuneelta kymmeniä vuosia samoilla paikoilla istuneisiin virkamiehiinsä, joiden ajatuksiin ei hevin kukaan päässyt käsiksi.      Käräjätalo oli kaksikerroksinen, mielenkiinnoton, rapattu talo. Päivän anti yllätti, sillä yhteistilaisuudessa henkilökunta puhui avoimesti laamannin läsnä ollessa henkeäsalpaavia tarinoita työyhteisön ihmeellisyyksistä. Äänenpainot olivat provosoivan suoria. Puheista päätellen virasto oli varsinainen riitojen temmellyskenttä.      Päällikkö jakoi kokoushuoneessa tyynesti puheenvuoroja laamannin istuessa vaitonaisena selkä kyyryssä hänen vieressään. Päivän päätteeksi sovittiin, että haastattelisin kaikki henkilöt. Se oli melkoinen urakka, jos kymmenenkin prosenttia kuulusta piti paikkansa. Tunnetta oli niin paljon mukana, ettei kyselytutkimus toisi riittävästi esille syvi...

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten t...

     Kerrankin hyviä uutisia sote-uudistuksesta. Talouselämässä 43/2014 oli juttu Kymeenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän suunnitteilla olevasta ict-arkkitehtuurista.       Henkilökunta tunnistautuu Patja Easy -työympäristöön terveydenhuollon ammattilaisen toimikorilla. Kevytpäätteiden kautta järjestelmään pääse kirjautumaan mistä tahansa toimipisteestä.      Fujitsu toteuttaa ratkaisun. VTT on myös mukana taustalla.      Jos aiottu ratkaisu osoittautuu toimivaksi ja jos se voidaan monistaa  kaikille tarpeellisille sote-yksiköille, siinä voisi olla  ratkaisu  pitkälle koko soten ict:ksi.      Artikkelista ei käynyt ilmi laajennettavuutta koko soteen, mutta rivien välistä tämä lienee tarkoitus.