Siirry pääsisältöön


2295. Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen globaalit valtapyrkimykset

     Valta-asemiensa lujittamisessa  nämä maat poikkeavat suuresti toisistaan. Perimmäinen syy valtaan joka tapauksessa on ihmisluonteen sammumaton into haalia jatkuvasti tavalla tai toisella lisä vaurautta itselleen. Venäjällä, Kiinalla ja Yhdysvalloilla on käytettävissään ydinaseen peloteuhkana sekä ydinvoima energialähteensä. Näissä puntit ovat karkeasti ottaen tasan. Maiden digitaalinen vallankäyttö ja häirintä suurelta osin hukkuu alan luonteenomaiseen epämääräisyyteen, missä faktat ja fiktiot kulkevat käsi kädessä ja totuuksia on monia.
     Kahdesta toisesta maasta poiketen Venäjä saa valtaosan finanssiresursseistaan Pohjois-Siperian valtavista kaasu- ja öljylähteistään. Niistä saatavat tulot mahdollistavat sotateknologiaan panostamisen.  Puolisotilaalliset invaasiot Venäjä kohdistaa sinne, missä se uskoo saavansa  mahdollisimman väkivallattomasti ja vähäisin panostuksin strategisen alueen hallintaansa. Georgia ja Ukraina ovatkin tällä hetkellä valtapyrkimysten työkalupakin keskiössä.
     Kiina on toista maata kuin Venäjä. Se perustaa valtansa suuren väestömääränsä kulutukseen, siis bruttokansatuotteeseensa. Kotimaassa tämä on merkinnyt monumentaalista rakennusboomia, mikä osaltaan ylläpitää kurissa kansan syvien rivien tyytymättömyyttä. Ulkomailla se on merkinnyt globaalia investointeja infrastruktuureihin, jotka  tähtäävät vallan lujittamiseen maapalloa halaavalla ja lopuksi kuristavalla syliotteella.
     Yhdysvallat on haltuunoton moniottelija. Jos halutaan tarkastella asiaa ensin pehmeistä keinoista käsin, listan yläreunassa koreilee mahtava elokuvateollisuus ryyditettynä englannin kielellä. Vaikka kuinka haluasi tässä yhteydessä unohtaa sodat, on pakko tuoda esille Yhdysvaltojen globaalin nousu sodan keskellä. Sen johtotähtenä toimi viime sodan aikana syntynyt ja siitä lähtien kehittynyt innovatiivisuus ja sitä seurannut teollisen tuotannon jatkuva kasvu. Kuvaavaa on, että 1940-luvulla maa takoi 300 laivaa kuukaudessa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvallat sälyttää tukevan johtoasemansa kilpailussa globaalista herruudesta. Tätä tukee  40 eri puolilla maailmaa sijaitsevat  Yhdysvaltojen sotilaalliset tukikohdat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *