Valta-asemiensa lujittamisessa nämä maat poikkeavat suuresti toisistaan. Perimmäinen syy valtaan joka tapauksessa on ihmisluonteen sammumaton into
haalia jatkuvasti tavalla tai toisella lisä vaurautta itselleen. Venäjällä, Kiinalla
ja Yhdysvalloilla on käytettävissään ydinaseen peloteuhkana sekä ydinvoima energialähteensä.
Näissä puntit ovat karkeasti ottaen tasan. Maiden digitaalinen vallankäyttö ja
häirintä suurelta osin hukkuu alan luonteenomaiseen epämääräisyyteen,
missä faktat ja fiktiot kulkevat käsi kädessä ja totuuksia on monia.
Kahdesta toisesta maasta poiketen Venäjä
saa valtaosan finanssiresursseistaan Pohjois-Siperian valtavista kaasu- ja öljylähteistään.
Niistä saatavat tulot mahdollistavat sotateknologiaan panostamisen. Puolisotilaalliset invaasiot Venäjä kohdistaa sinne, missä se uskoo saavansa mahdollisimman väkivallattomasti ja vähäisin panostuksin strategisen alueen
hallintaansa. Georgia ja Ukraina ovatkin tällä hetkellä valtapyrkimysten
työkalupakin keskiössä.
Kiina on toista maata kuin Venäjä. Se perustaa valtansa suuren väestömääränsä kulutukseen, siis bruttokansatuotteeseensa. Kotimaassa tämä on merkinnyt monumentaalista rakennusboomia, mikä osaltaan ylläpitää kurissa kansan syvien rivien tyytymättömyyttä. Ulkomailla se on merkinnyt globaalia investointeja infrastruktuureihin, jotka tähtäävät vallan lujittamiseen maapalloa halaavalla ja lopuksi kuristavalla syliotteella.
Yhdysvallat on haltuunoton moniottelija. Jos halutaan tarkastella asiaa ensin pehmeistä keinoista käsin, listan yläreunassa koreilee mahtava elokuvateollisuus ryyditettynä englannin kielellä. Vaikka kuinka haluasi tässä yhteydessä unohtaa sodat, on pakko tuoda esille Yhdysvaltojen globaalin nousu sodan keskellä. Sen johtotähtenä toimi viime sodan aikana syntynyt ja siitä lähtien kehittynyt innovatiivisuus ja sitä seurannut teollisen tuotannon jatkuva kasvu. Kuvaavaa on, että 1940-luvulla maa takoi 300 laivaa kuukaudessa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvallat sälyttää tukevan johtoasemansa kilpailussa globaalista herruudesta. Tätä tukee 40 eri puolilla maailmaa sijaitsevat Yhdysvaltojen sotilaalliset tukikohdat.
Kiina on toista maata kuin Venäjä. Se perustaa valtansa suuren väestömääränsä kulutukseen, siis bruttokansatuotteeseensa. Kotimaassa tämä on merkinnyt monumentaalista rakennusboomia, mikä osaltaan ylläpitää kurissa kansan syvien rivien tyytymättömyyttä. Ulkomailla se on merkinnyt globaalia investointeja infrastruktuureihin, jotka tähtäävät vallan lujittamiseen maapalloa halaavalla ja lopuksi kuristavalla syliotteella.
Yhdysvallat on haltuunoton moniottelija. Jos halutaan tarkastella asiaa ensin pehmeistä keinoista käsin, listan yläreunassa koreilee mahtava elokuvateollisuus ryyditettynä englannin kielellä. Vaikka kuinka haluasi tässä yhteydessä unohtaa sodat, on pakko tuoda esille Yhdysvaltojen globaalin nousu sodan keskellä. Sen johtotähtenä toimi viime sodan aikana syntynyt ja siitä lähtien kehittynyt innovatiivisuus ja sitä seurannut teollisen tuotannon jatkuva kasvu. Kuvaavaa on, että 1940-luvulla maa takoi 300 laivaa kuukaudessa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvallat sälyttää tukevan johtoasemansa kilpailussa globaalista herruudesta. Tätä tukee 40 eri puolilla maailmaa sijaitsevat Yhdysvaltojen sotilaalliset tukikohdat.
Kommentit
Lähetä kommentti