2296. Töissä EU:n komisson ajattelutavan säätiössä

     Vähän liioitellen sanottuna jotkut tähtäävät heti kävelemään oppimisen jälkeen tiettyyn ammattiin. Tämä pyrky voi perustua kunkin kohdalla eri tekijöihin kuten vanhempien tahtoon tai painostukseen, omaan kutsumukseen, mielikuviin tai kaveripiirin esimerkkiin.

     Yksi tapa on itse tahtoa tai joutua sattumuksen kelkan vietäväksi. Kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Tapahtuminen alkumatka oli melko karu, sillä kokelastuvassa sängyssä makoillessani ja huonoa menestystä armeijan mestaruuskisoissa harmitellessani elämän ura ei käynyt ensimmäisenä mielessäni kuten muilla. Suurimmalla osalla tupakavereistani oli jo koottu paperit vetämään joko jumpalle, Polille tai yliopistoihin. Hermoni petti ja päätin panna paperit matemaattisluonnontieteelliseen Helsinkiin. Kutsu pääsykokeeseen napsahti alkukesällä. Koe oli tyssätä puuttuviin henkilöpapereihin itse koetilaisuudessa. Pitkän oman itseni olemassa olon inttämisen jälkeen sain jäädä saliin.
     Syksyllä aloitin seikkailumaisen urani opiskelijana. Siitä ei ole paljoa muuta kerrottava kuin, että valmistuin maisteriksi seitsemän vuoden vaiheiden jälkeen.  Aika saattaa tuntua tunnollisesta opiskelijasta pitkältä, mutta minulta se hurahti kepeällä jalalla.

     Olin kesäin ollut tätini suosituksesta maataloushallituksessa joka paikan apulaisena ja hämmästys oli suuri kun sain mutkan kautta tietää, että kannattaa panna paperit perustettavan Vesihallituksen suunnittelijan toimeen. Hetken päästä istuin hyvin tietävänä ja innokkaana kommentoijana laskentatoimen kurssilla. Mökäni siellä oli kantautunut valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön saakka ja niinpä kohta istuin Pietarinkadun toimistossa valtiovarainministeriön sihteeristön pöydän takana. Sieltä minut käskettiin pitää esitelmiä laskentatoimen ihanuudesta milloin missäkin päin valtakuntaa. Kotvan kuluttua syystä, jota en tiedä, minua alettiin pitämää alan guruna. Siitä seurasi monenlaista harmia.
      Pian tajusin. että jos aion maksaa asuntoni ja elättää perheeni, en voi tissutella ajatusteni kanssa vain kotona. Minun on kierrättävä esiintymässä guruna gurujen joukossa ja siedettävä satunnaista pilkkaa. Yritin kyllä kieltäytyä, mutta vastaväitteet kallistuvat pitkälle röyhkeyden puollelle.  - Kuka luulet olevinasi, - Virkamiehen velvollisuuksiin kuuluu pitää oman alansa luentoja, jne.

     Vähitellen ajauduin pisteeseen, että mitä enemmän luennoin sitä suuremmalla työnnöllä minua puskettiin yläviistoon, kunnes röyhkeys ja faktat menivät sekaisin ja älysin rynnätä eläkkeelle.