Siirry pääsisältöön


2301. Donalt Trump ja David Cameron demokratian akanvirrassa

     On kohtuullista arvottaa sellaiset seikat korkealle, jota ovat selvinneet useasta kriisistä vuosien mittaan. Demokratia kuuluu tähän lajityyppiin. Muutama vuosi kymmen siten demokratiaa koeteltiin kovin, kun DDR:n kansandemokratia yritti antaa hyvää elintasoa kansalaisilleen, jopa osin onnistuneesti, mutta lopulta propagandaan perustuva ulkokuori petti ja ihmisille valkeni muurien takainen elintaso. Lopulta kansa virtasi muurien yli naapurimaihin. DDR:n tapauksessa demokratia selvisi nipin napin kunnialla, mutta monissa maissa demokratian hunnun alla harjoitetaan edelleen autoritääristä valtiojohtamista. Kehityksen isoon logiikkaan kuitenkin kuuluu, että jotkut maat ovat tilassa, johon demokratia ei sovellu ja jos sitä pyritään pakolla maahan istuttamaan, lopputulos on demokratian irvikuva.
     Tässä yhteydessä ei kuitenkaan voi olla ihmettelemättä aivan lähihistorian tapausta, kun demokratian kehtomaassa yhden miehen kunnianhimo on hajottamassa 28 läntisen maan liitoa. Kyse on tietenkin Englannin entisestä pääministeristä David Cameronista, joka lupasi vaalimenestyksenä turvaamiseksi järjestää kansan äänestyksen Englannin pysymisestä EU:ssa.

Nyt ollaan kuuluisassa tilanteessa, jossa Englannin pääkkö pääministeri Johnson riehuen vetää saarimaata kauemmaksi Manner-Euroopasta ja irti EU:sta. Lännessä toisella puolen Atlanttia häntä odottaa toinen demokratian kruunaamaton kuningas Tramp, joka nyt on keskittynyt haukkumaan afroamerikkalaisia kongressiedustajia. Ikävintä Trampin tapauksessa demokratialle on, että mollaamiselle hän saa kannattajiensa tuen ja on maan seuraava presidentti.
     Mutta ylipäätään kyllä demokratia kestää nämä kolhut. Vahvin tae tälle on demokratiaan kuuluva ominaisuus, että sillä on aina suunnitelmaa miten edetään. Säännöllisesti pidetään vaalit ja on pysyvät mekanismit ja säännöt, miten vaalien jälkeen toimitaan.   


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *