Ennen vanhaan hammaslääkärille meno vastasi kiehuvaan veteen johtumista. Niin pelottavaa ja tuskaa aiheuttavalta operaatiolta se ihmisillä aiheutti puhumattakaan alle kymmenenvuotiaalta pikku potilaalta. Koko 40 kilometrisen junamatkan aikana päässä syntyi kiskojen kalkuttamisen lisäksi tuskaa, jota voi veratta helvetin esikartanoon tutkittavaksi joutumiseen. Viimeiset kymmen metriä vastaanoton polkua pitkin käveleminen lumihangessa lojuvine veresien paperi tollojen opastamana lääkärituoliin sai viimeistään hien nousemisen pintaan. Kunnan naislääkäri osositti taivaan merkit potilaalle heti oven avaamisen jälkeen, miten täällä toimitaan. Ei mitään puudutuksia, suuvärkki auki vaan ja liikkumatta paikoillaan. Pora alkoi jyristä kuin katujyrä. Tämän jälkeen potilas ei tiennyt, olkiko hän helvetin esikartanossa vai jo helvetissä. Sama se. Kidutuksen loputtua ulos ja sylkemään annettuihin paperitolloihin, joita ei saa heittää pihalle, joka kuitenkin oli kauttaaltaan aiempien potilaiden v...