Olemme tottuneet pitämään Yhdysvaltoja teollisessa tuotannossa ylivertaisena maana ja elintasoltaan verrattomana. Sen tiedämme, että sosiaalipolitiikassa maan kunkin asukkaan pitää olla omavarainen, jos ei ole sosiaaliturva vakuutusta. Yliopisto tason koulutus pitää itse rahoittaa. Yksi syy Yhdysvaltojen ylivoimaisuuteen on maan väestöpohjan juuret, jotka ovat Britannia peräisiä ryyditettynä sen ajan Euroopan aktiivisilla ja yrittelijäillä maahanmuuttajilla. Aluksi Yhdysvaltojen kehityksen alkujuuri on kolonialistisen Britannian keksinnöllisyys, mutta kohta Yhdysvallat meni omia polkujaan laitteiden ja koneiden kehittämisessä ja hyväksikäytössä. Kolonialistisen Britannian innovaatiot eivät rajoittuneet vain pullon korkkien kehittelyyn, vaan maa kehitteli massiivisia tuotanto laitteita kuten höyrykoneet ja rautatiet. Britannian innovatiivisuus on lähtöisin siirtomaiden tuomasta varallisuudesta, jonka turvin maan ylimystön älymystöllä oli varaa viettää aikaansa puuhailemalla kaiken karva...

Työelämä ja organisaatio sosiologit ovat kyllä esittäneet näkemyksiä ja suosituksia arjen työn kehittämiseksi. Soisi kuitenkin olevan myös tutkimuksia, miten kansalaiset ja sen eri ryhmät kokevat elämänsä Suomessa ja millaisissa paineissa ja muutospaineissa he kokevat asumisen maassamme nyt olevan.   Ikääntyvä väestö ja vanhukset valtion ja kuntien resurssipulan vuoksi näyttävät joutuvan erittäin huonoon asemaan joko palvelujen supistumisen tai työvoimapulan taikka asiakkaan maksukyvyttömyyden tähden. Tämä on yksi ehkä suurin vaikeuksiin ahdettu väestö segmentti.   Opiskelijat joutuvat hallituksien kovien budjettileikkausten takia ahtaalle, mikä voi johtaa valmistumisen viivästymisiin ja jopa opintojen keksityksiin. Tämä on vaarallista myös koko yhteiskunnan tasolla osaajien vähentyessä entisettään. Koska valtio tarvitsee hyvinvointivaltion säilyttämiseksi rahaa, katseet on käännettävä sinne, missä tukevaisuuden rahavirtoja voisi olla.  Monet ekonomistit pitävät osaajapul...

Etelärannan edustaja Orpo seisoo kuin tatti tieodotuspöydän tieotuspöydän takana sanoessaan, että nyt ei peräydytä, vaan tehdään ne työelämää uudistukset. Sitten alkaa satoaja keroja kuultu luento maamme jälkeen jääneisyydestä pohjoismaisesta palkka mallista. Yhtä monta kertaa Opon porukka unohtaa mainita, että naapurimaan malissa työtekijällä on edustus yrityksen johtoelimessä ja että sovittelu on aina mahdollista eikä Ruotsin malli sillä sanelumallia työehtojen muutoksissa. Esitetty Suomen malli on kaiken kaikkiaan jyräävän sanelupolitiikan tulos, johon mahdollisuuden antaa tilapäinen oikeistohallitus, joka tosin voi istua neljä vuotta. Orpon ja kumppaneiden mantra on ollut ja on, että Suomi ei ole kilpailukykyinen ilman työehtojen uudistamista ja tästä syystä maamme velkaantuu ennätystahtia.  Tähän voidaan syyllä todeta, että Suomen teollisuus ei ole kilpailukykyien innovaatiossa tuottaa uusia vientituotteitta eikä kilpailukyky loista myöskään viennin markkinoinnissa. Tämä sit...

”Maamme velkaantuu vähintäänkin 40 miljardia lisää hallituskauden loppuun mennessä, jos emme tee sopeuttavia toimenpiteitä. Emme voi jättää lapsillemme tällaista laskua.”   Tämä Eteläranta 10:n sanelema ukaasi on kuultu lähes joka, kun Orpo avaa suunsa median edessä. Ensimmäinen lause on pitää paikkansa, sillä olemme ajautumassa lamaan tai ainakin pitkään taantumaa. Toinen lause on hieman provokatorinen. Elämme viennistä sen arvon ollessa 2022 noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientinäkymin vaikuttavat maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuvat talousnäkymät, kauppasuhdanteet, raaka-aineiden hinnan muodostukset, kilpailu ja oma markkinointi ja ennen kaikkea sodat. Kuvatussa kontekstissa pienenä maana ulkomaan kaupassa olemme lastu laineilla ja lähes vailla mahdollisuuksia vaikuttaa sen isoon kuvaan. Miten tässä tulisi toimia? Looginen päätös lienee on varautuminen eri mahdollisuuksiin. Ilman analyysia tämä on hölmöläisten hommaa. Tämä ehkä onnistuu monen keinon samanaik...

Se näkyy koko aja ympärillämme ja vaikuttaa kaikkiin inhimillisiin ulottuvuuksiimme kuin salainen taikamagneetti vetäen puoleensa jokaisen käyttöön tarkoitettuja hyviä ideoita ja niistä viriäviä tekoja Sitä voi yrittää vihata, kun koemme epäoikeudenmukaisuutta tai vastoinkäymisiä, mutta sen kärsivällisyys tyrmää mielialamme tasaiskesi viivaksi aivan, kuin sen puhumattomista sanoista kaikuisi loputtoman anteeksi antamisen päättäväinen siunaus. Sen rosoisuuden huomaa joutuessaan ilman syytä kulkemaan sen varjojen pohjavirroissa hentoinen tietoisuus tajunnassa pelastuksen koittamisesta seuraavassa suvannossa. Se on takonut vuosisatojen kierroissa rautaa ja tuhkaa päällemme. Nämä spiraalit olemme onnistuneet ahjon hehkulla ja vuoren herran vasaroilla moukaroimaan aallon pohjien kautta nouseville urille olkoonkin, että välillä meno kuilun pohjaan on tuntunut lupottomalta syöksyltä syvyyksiin. Onneksemme sen viimeiset vasaran iskut alasimeen ovat useimmin tuottaneet enemmän hyötyjä kuin vah...

Viisikymmenluvulla keskikokoisen maalaistalon velka saattoi olla 10 miljardia markkaa, kun perintöosuutensa etukäteen perintönsä saanut tuhlaripoika oli tuhlannut rahansa kaupungin iloihin ja litratovereihin. Kun pankinjohtaja oli jo kolme kertaa käynyt isäntää kovistamassa velan maksusta, isännällä oli viisi mahdollistuttua. Hän möi metsää pakottaen tuhlaripojan tukin kaatoon ja ajamaan hevosella rungot tien varteen tai hän myi tarvittavan suuren leimikon pystyyn taikka myi sopivan peltoalan naapurille tai vuokrasi joutomaata lammastilalliselle. Viisas isäntä kuitenkin muokkasi Takakylän joutomaan viljaa tuottavaksi pelloksi. Nyt äiti Suomi on isännän housuissa 10 miljardin velan kanssa. Viisas Suomi ujuttaa tuhlari pojat tuottamaan uudistetuilla menetelmillä uutta satoa.

Usein tulee ajateltua ja joskus kysyttyä itseltä, miksi juuri Länsi-Euroopassa keksinnöllisyys virsi. Ludvig XIV:n Versaillesin linna oli täynnä uutta tekniikka mm vedensiirtojärjestelmä 120 metriä ylös linnan järjestelmiin ja monimuotoiset peiliasetelmat olivat sen ajan huippua. Ranska on vieläkin kuulu peileistään. Sekä Ranska että Britannia vakoilivat toisensa hyvin kehittynyttä laivanrakennustekniikkaa. Britannia oli aivan oma lukuansa innovatiivisuudessa höyry -ja kehruukoneista lähtien. Miksei Lähi-idän eikä Intiassa virinnyt läsi eurooppalaista keksinnöllisyyttä? Yksi tekijä saattaa olla avoimena odottava Atlantin valtameri, jonka kautta mm Espanja ja Britannia rikastuivat suunnattomasti. Tämä saattoi mahdollistaa rikastuneiden ja vireiden ihmisten puuhailut keskustojen parissa, mutta miksi vain Britanniassa. Oliko sattuma, että Lännen valistusfilosofit kuten Bentaham, Franklin, von Humboldt, Jefferson, Paine ja Montesquieu, Lock, jne loivat maaperää ajatukselle, että ihmisen ...

Yksinvalaisesti johdetut tai muutoin keskitettyyn valtaan perustuvat kansakunnat eivät ole pystyneet luomaan suhteutettuna omaan aikaansa puhumattakaan suhteutettuna nykyaikaan niin kyvykkäitä innovaatiota kuin demokraattiset maat. Esimerkkinä olkoon Taka-Indonesian khmerit, jotka kyllä perustuvat loistavia kaupunkia (Anghor) ja niiden vaatimia kastelu- ja viemärijärjestelmiä. Toisena esimerkkinä käy muinainen Egypti, joka pyramidien rakennustekniikkaa vieläkään ei tarkkaan tiedetä. On melko hyvää evidenssiä demokraattisten maiden innovointi kyvykkyyden paremmuudesta verrattuna samaan aikaan vaikuttaneiden autoritaarisesti johdettujen valtioiden kanssa. Saksa tarjoaa yhden esimerkin, ettei suuruus aina tuota keksintöjä. On vähän epäreilua Saksaa kohtaan ottaa lähtökohdaksi 1800-luku, koska Saksan valtiota ei yhtenäisenä silloin ollut ja niinpä keksinnöllisyys oli melko vähäistä ja vähän tunnettua. Sen sijaan Britannia on hyvä esimerkki, miten demokratia mahdollistaa keksinnöllisyyttä...

Päivän HS:ssä oli kaksi vetävän tuntoista artikkelia tohtoreiden merkityksestä työelämässä. Toinen painotti näiden käyttämistä yleensä yhteiskunnassa ja toinen valtionhallinnossa. Molemmat ovat tärkeitä avauksia, sillä tietävältä ihmiseltä voidaan odottaa avartavien työn tuottavuutta kohentavien elementtien tuomista ja kehittämistä työyksikköön. Tämä edellyttää, että hänelle annetaan välineet ja tuki toimia, vaikka suppeallakin alalla, kunhan se on työyksikön parhaaksi. Tämä puolestaan ehdottomasti edellyttää johdon ja muun työyksikön neuvotteluja tohtorin kanssa tai rekrytointi ja tuleva toimenkuva ovat niin selkeitä, että tohtori istuu työyksikköön osuvasti kuin kirveen varsi silmäänsä. Kaikki epäselvyyden asteet ovat kuitenkin käytettävissä tohtorin tulossa taloon ja uusia voidaan keksiä. Pahimmassa tapauksessa hän voi tulla tupsahtaa taloon vanhan kansan sanoin, kuin puhemies neitoa vihille pyytämään.  Kyse voi olla myös jonkin korkeamman tahon lisävauhdin antamisesta tohtorin ...

Leipää ovat leivän murkutkin, sanoo pohjalainen sanonta. Tämä tulee väkisin mieleen Suomen runsaan kahden miljardin euron osuudesta EU:n tukipaketista. Se on noin kolme prosenttia valtion budjetista ja 0,05 maamme bruttokansantuotteesta. Rahasumma ei pidä ylenkatsoa, mutta ei se riitä tikapuiden rakentamiseen paratiisiin. Ainoastaan se panee hyräilemään Baddingin sanoittama ja laulamaa Paratiisi musiikki kappaletta. Sekin on parempi kuin emännän panema kivi paimenpojan leivän sisään. Verrattaessa tilannetta keskivertoperheen tilanne konkretisoituu.     Perheen bruttotulot vuodessa ovat noin 40000 euroa ja tästä 0,06 prosenttia on 24 euroa. Jokainen sentti köyhälle on rahaa, mutta kaksi euroa kuussa on vain euron varjo. Kun maamme kaiken lisäksi joutuu maksamaan tuen takaisin, jokainen havahtuu EU-tuen mitättömyyteen, Nyt maamme hallitus on äytynyt nostamaan profiiliaan sillä, miten nämä sadasosa prosentit käytetään. Vihreät ovat virittäneet jo voiton liput liehumaan arvell...

     Vaalitenteissä usein toistettu sana on työpaikat. Niiden määrään lisäämisen katsotaan nostavan työllisyyttä kuin itsestään. Tämä ei kerro työttömyyden luonteesta juuri muuta kuin, että työpaikkoja olisi liian vähän. Näin ajateltu pahimmassa tapauksessa johtaa työpaikkojen vähentymiseen tai jopa konkursseihin.      Työpaikat tänä päivänä syntyvät sinne, missä toiminta on innovatiivista ja dynaamista. Tämä puolestaan edellyttää tutkimusta ja laajalla rintamalla työiässä olevien hyvää koulutuspohjaa.      Yhteisenä tekijänä työtä synnyttävälle kannattavalle toiminnalle on uusimpien työmenetelmien käyttöönotto ja jatkuva tuottavuuden nostaminen. Pätee sääntö, että dynamiikka synnyttää uutta dynamiikkaa, jolloin kehittyy positiivinen kierre yhä parempaan ja kannattavampaan toimintaan, joka mahdollista tuotannon laajentamisen ja uusien työpaikkojen perustamisen.      Se, että puhutaan koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä ei...

     Ennen kun Tiilikaisen maa- ja metsätalousministeriössä päättää mitään tarkkaa talousmetsien yhtiöittämisen strategiasta, ministeriön talousporukan   kannattaa lukea Adam Smithin uusi 1000-sivuinen suomennos kirjasta Kansojen varallisuus.      Kun kirjan pääteema modernisoidaan tämän päivän tilanteeseen, se tarkoittaa, että se joka hallitsee luonnon varojen arvon nostamisen ja liiketoiminnan, hallitsee myös taloutta.      Hitaasti ja mutkitellen, kiihkeässä poliittisessa puuskassa valmisteltu lakiesitys talousmetsien yhtiöittämisestä tuli voimaan 21.6.2016.      Adam Smithillä on ministeri Tiilikaiselle vielä toinenkin havainto, jonka soisi moni muistavan myös meillä Suomessa. Rahaa ei voi syödä. Raha tuottaa aitoa hyvinvointia ja iloa vain, kun sitä on riittävästi kulutettavaksi välttämättömiin tarpeisiin.      Uusi Talousmetsä Oy voisinkin tulevaisuudessa keskittyä metsätuotteiden lisäksi kaikenlai...

     Yritystuet on järjestelmä, jonka edessä poliitikon kuin poliitikon hymy hyytyy, jos pitää leikkauksia tehdä. Tilanteen toivottomuutta kuva se, että Pekkarisen johtama ryhmä, muutaman kuukauden turhauttavien ponnistelujen jälkeen, päätti jättää asian käsittelyn tältä vuodelta. Uusi vuosi, vanhat ongelmat.      Aiheeseen liittyviä kummallisuuksia kuvaa hyvin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystukien-kanta-asiakkaat) se, että UPM on saanut vuosikausia noin 35 miljoonaa euroa vuosittain viennin edistämiseen, minkä vaikutuksista ei ole mitään todisteita. Metsäteollisuus saa myös energiatukea kilpailukykynsä edistämiseen, vaikka se on itse sähkön suurtuottaja. Tämä sähkö on niin ihmeellistä, ettei se kelpaa metsäteollisuudelle, vaan se myy sitä omassa yhtiösään sähköpörssiin. Asian kummallisuutta lisää se, että metsäteollisuus ja muut alan organisaatiot ovat saaneet uusiintuvien energiamuotojen kehittämiseen yhteensä noin 3.2 miljardia euroa. S...

     Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaan ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan asia on näin". Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita.  Arkijärkeily ei aina riitä tähän, tunteet ja aatteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesideakin voi mennä pieleen.      Kannattaa huomata, että matematiikan hyödyttämisessä yhteiskunnan ongelmiin on monta tasoa ja alaa. Prosenttilaskemisen hallinnasta ja riippuvuussuhteiden tajuamisesta on suurta hyötyä bisnestoiminnassa ja virkatehtävissä. Sarjat ovat oivia apuvälineitä finanssi ja rahoitusalalla. Tilastotiede auon hyvä renki lääketieteessä, väestötieteissä, laadunvalvonnassa puhumattakaan yhteiskuntatieteissä. Differentiaaliyhtälöt ovat kultakimpale monelle fysiikan sovellutukselle, jne.      Matemat...

     Tämä oli otsikko Yle TV 1:n eiliselle ohjelmalle, jossa käsiteltiin osuvasti, kuinka yrityssektori saa maksutta yhdysvaltalaisilta yliopistoita tutkimustietoa ja jopa patentteja kaupallisten innovaatioidensa tuotteistamiseen ja bisnesten tekoon. Lääketeollisuus oli yhtenä erittäin kuvaavana esimerkkinä.      Jos valtio ei rahoittaisi itse ja tekisi lääketutkimusta, nykyaikaista lääketeollisuutta ei olisi. Yksityinen lääketallisuus vain paketoi ja mikroinnovoi valmiit innovaatiot purkkiin ja määrää niille hinnan ja samalla mainoksissaan ylpeilee, kuin he uhrasivat valtavia summia tuotekehittelyyn. Lääketeollisuuden mielestä lääkkeiden hinnat ovat niin korkeita, koska tuotekeittely maksaa, mikä on muunneltua totuutta, koska julkinen sektori maksaa suurimman osan tuotekehittelystä      Kuluttaja joutuu siis maksamaan kahteen kertaan lääkkeistään: ensin veroina julkiseen lääketutkimukseen ja toiseksi lääkkeiden korke...

     Markkinatalous on näyttänyt kautta historian tehneen tuhojaan ja siinä ohessa hyvinvointia kaikkialla. Mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa?     Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi, rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä.      Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin Ranskassa ja nykyisen Saksan alueella vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen siipiauran ja vetovaljakkojen kehittymisen ansiosata. Tämä seurauksena syntyivät kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. ...

     Eilisessä Ylen a-studiossa ( http://areena.yle.fi/1-3073424 ) väiteltiin taas kerran, miksi Suomen vienti ei vedä ja kuka sen Suomen vetämään saamisen pitää maksaa.     Ohjelmassa PAM:n luottamusmies Anne Nyman ihmetteli, miten hän vois osallistua Sipilän perää kuuluttamiin yhteisiin taloisiin 1600 eron bruttokuukausipalkalla. Luonnontieteelisellä varmuudella kansanedustaja Antti Häkkänen toisti lorun palkkojen alentamisen vaikutuksesta vientituotteiden hintojen alenemiseen ja tämän tuomaan viennin elpymiseen.      Venäjäyrittäjä Esa Mäkinen tätä vähän ihmetteli todetessaan palkkojen osuuden olevan hänen vientituotteistaan olevan vain 16 prosenttia.  Sitä tosiasiaa, että Suomen palkat ovat taantuneet kuusi vuotta perä jälkeen kolmen prosentin vuosivauhtia alaspäin verrokkimaihin nähden eikä vienti vieläkään vedä, kokoomuksen Häkkänen ei osannut selittää.      Tänä vuonna maksettavat ennätys...

     Ennen kun Tiilikaisen maa- ja metsätalousministeriössä päättää mitään tarkkaa talousmetsien yhtiöittämisestä, ministeriön talousporukan kannattaa lukea Adam Smithin uusi 1000-sivuinen suomennos kirjasta Kansojen varallisuus.      Kun kirjan pääteema modernisoidaan tämän päivän tilanteeseen, se tarkoittaa, että se joka hallitsee luonnon varojen arvon nostamisen ja liiketoiminnan, hallitsee myös taloutta.      Hitaasti ja mutkitellen, mutta nyt tavattoman kiihkeässä poliittisessa puuskassa valmisteltu lakiesitys talousmetsien yhtiöittämisestä etenee nyt hiljaisuudessa, mutta rytinällä. Hiljaisuus johtuu Suomessa vieläkin perinteenä olevasta salaisesta hallintomallista ja kiire 1.6.2016 voimaan tulevasta EU-direktiivistä, jonka mukaan kilpailuttaminen koskee myös metsäsektoria.      Adan Smithillä oli ministeri Tiilikaiselle vielä toinenkin havainto, jonka soisi moni muistavan myös meillä Suomessa. Rahaa ei voi ...

     Professori J. Stiglitz luki taas kerran madonluvut kuripolitiikkaa harjoittaville Suomen kaltaisille maille. Erityisen höykytyksen koki kokoomuksen Juhana Vartiaisen työntarjonnan lisäämisen politiikka. Tätähän hallitus nyt ajaa pakkolailla, pätkätöillä, työttömyysturvan heikentämisillä ja jo solmuun menneellä päivähoito-oikeuden heikennyksillä.      Työntarjonnan lisääminen tuntuu hölmöläisten hommalta tilanteessa, jossa maassa on 400 tuhatta työtöntä ja maahan tulee joka päivää satoja työkykyisä pakolaisia.      Professorin mukaan hallituksen pitää ennen kaikkea pitää huolta bruttokansantuotteen ja ihmisten hyvinvoinnin kasvattamisesta ja toissijaisesti velan hoidosta. Eihän valtio ole velanhoitoa varten.      Se että luottoluokittaja juuri säilytti maamme luottokelpoisuuden nykyisellään, kertoo tämän olleen Stiglitzin linjoilla.   Kuvaavaa on myös, että valtiovarainministeriön asiantuntijat päivittele...

     Professori Zygmund Bauman on todennut, että tiedon osaaminen on sitä, että osaa jatkaa eteenpäin. Tämä totuus on mitä ajankohtaisin nyt Suomessa Sipilän hallituksen etsiessä kiivaasti, mistä uusia innovaatioita saadaan.      Englanti on innovaatioiden ja uusien masiinojen keksimisen supervalta, joka on lyönyt Yhdysvallat laudalta monella ennennäkemättömällä koneellaan. Ensimmäinen suihkumatkustaja lentokone, Comet oli brittien aikaan saannos, jota ei olisi syntynyt ilman aikoinaan ylivoimasta Spitfire hävittäjä II maailman sodassa. Maailmanvalliottaja ja minimalisuudessaan lähes täydellinen Morris Mini oli peruja sodan ajan lentokonesuunnittelusta ja moottoriteknologiasta. Luetteloa voisi jatkaa pitkälle.      Yhteistä brittien keksinnölle oli ja on, että niissä käytettiin ja käytetään hyväksi aiemmin kehiteltyjä tekniikoita ja menetelmiä yli teollisuusalojen. Osattiin jatkaa eteenpäin.      Suomessa on per...