Työelämä ja organisaatio sosiologit ovat kyllä esittäneet näkemyksiä ja suosituksia arjen työn kehittämiseksi. Soisi kuitenkin olevan myös tutkimuksia, miten kansalaiset ja sen eri ryhmät kokevat elämänsä Suomessa ja millaisissa paineissa ja muutospaineissa he kokevat asumisen maassamme nyt olevan. Ikääntyvä väestö ja vanhukset valtion ja kuntien resurssipulan vuoksi näyttävät joutuvan erittäin huonoon asemaan joko palvelujen supistumisen tai työvoimapulan taikka asiakkaan maksukyvyttömyyden tähden. Tämä on yksi ehkä suurin vaikeuksiin ahdettu väestö segmentti. Opiskelijat joutuvat hallituksien kovien budjettileikkausten takia ahtaalle, mikä voi johtaa valmistumisen viivästymisiin ja jopa opintojen keksityksiin. Tämä on vaarallista myös koko yhteiskunnan tasolla osaajien vähentyessä entisettään.
Koska valtio tarvitsee hyvinvointivaltion säilyttämiseksi rahaa, katseet on käännettävä sinne, missä tukevaisuuden rahavirtoja voisi olla. Monet ekonomistit pitävät osaajapulaa Suomen suurimpana esteenä päästä mukaan innovatiivisten maiden joukkoon. Nykynäkymillä ei pysytä edes kunnolla perässä. Osaajapula estää muodostamasta sellaisia moni organisatorisia yhteen liittymiä, joissa yliopistot, suuryritykset ja valtion tuki, yksittäiset pienet innovaatioyritykset muodostat osaajapoolin tietylle alalle esimerkiksi avaruus- tai kvanttisektorille. Ja vaikka olisi osaajia meillä ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, mikä taho Suomessa toimii moniosaajapoolien syntymisen edistäjänä. Toisaalta ne voivat syntyä tosiaan kiinnostavien innovaatioyritysten luonnollisesta verovoimasta tosiaan kohtaan. Joskus valtion tuki sysätä kehitystä eteenpäin. Tällaisista osaajapooleista olisi varmaankin valtiolle suurta budjetaaristä hyötyä.
Kommentit
Lähetä kommentti