Joskus sattuu monen kohdalle elämässä jokin ikävä tyyppi. Typpi ei ole varmaankaan oikea sana, mutta ehkä se tarkentuu, kun kerron minun kohdalleni sattuneen kelmin. Siihen aikaan olin nuori vaatimattomista oloissa elävä introvertti poika, joka oli kutenkin hyvin kiinnostunut yleisurheilemaan, mutta huono ajamaan omia asioitaan.
Kunta oli palkannut urheiluasioita hoitamaan liikuntasihteerin. Kun tapasin hänet ensi
kertaa urheilukentällä moukarinheitto harjoituksissani, mies vaikutti kunnon
kaverilta. Neuvoa hän ei pystynyt minua lainakan moukarin tekniikassa, mutta
eihän hallinto ihmiseltä tällaista voi edellyttääkään. Vaikeudet
alkoivat naapurinkuntiin suuntautuneista kilpailumatkoista, kun piti matkan
jälkeen päin hakea häneltä matkarahat. Siinä tapahtui jotain käsittämätöntä.
Kun menin
hänen toimistoonsa kuittaamaan rahoja, siellä aina oli sama toinen henkilö. Liikuntasihteeri
kirjoitti kuitin, jonka hän pyysi allekirjoittamaan ja sanoi lopuksi, että
sinähän olet jo saanut rahasi. Kun panin vastaan, vieressä seisonut todistaja
vahvisti, että olen saanut rahat. Ujona ja estyneenä poikana lähdin vaieten
huoneesta. Tämä toistui useita kertoja.
Muutama vuosi
myöhemmin toimessani seuran elokuvateatterin ovimiehenä, hän väitti palkan
maksutilaisuudessa, että olen jo hakenut toimistosta rahat. Kun väitin, etten
ole hakenut, mies sanoin minua valehtelijaksi.
Noin viiden
päästä mies erotettiin tehtävästään ja hän poistu pitäjästä. Noin kymmenen
vuoden päästä olin RUK:n tamineissa ja puolta suurempana seuran tanssipaikassa
tansseissa, siellä minulle tultiin sanomaan, että sihteeri on
paikalla. Sanoin, että tulenpa jututtelemaan, kun ehdin, mutta hän
oli jo häipynyt. Asia ei päättynyt tähän, vaan hän oli seuraavana päivänä
yöpyessään asemahotelissa tehnyt rikosilmoituksen, että minä oli tullut hänen
huoneeseensa ja rikkonut ikkunan ja heitellyt huonekaluja. Myöhemmin poliisi
Tarkkosen kuulustelussa minulla oli vedenpitävä alibi, koska olin ollut
yötä erään hyvin tuntemani tytön luona.
Olen jäänyt ihmettelemään, mikä saa henkilön käyttäytymään näin toista kohtaan etenkin, kun käsitykseni mukaan en ole loukannut kyseistä henkilöä mitenkäkään enkä tehnyt häntä vastaan mitään sopimatonta. Päin vastoin pidin häntäpitkään kaverinani.
Kommentit
Lähetä kommentti