Ylen aamun Jälkiviisaat oli ilmeisesti vielä jälkihöyryissä, koska sekoitti äänen perusteella Tšekin maajoukkueen laitahyökkääjän Pisakovan Atik Ismaeliin. Atik vastasi puhelimella, ettei tänne tulla laulamaan vaan pelaamaan. Taustalta kuului Esapa Pakarisen laulu ”Juna vislas juur pois Kouvolasta ja jyskyttelet Kuopioon päin”. Atik höyrysi lisää, että sinne Kalpa joutaakin mennä uusia jääkiekon oppia etsimään. Mutta mutta. Juna oli lähtenytkin Pohjamaan reiteille, jossa perinteen mukaan Seinäjoella poistetaan ensimmäinen junavaunullinen Venäjän Kurusta tulevia metsätyömiehiä ja otetaan mukaa edelliset jo selväksi tulleet. Henttaalta kotoisin oleva vanhapiika oli kovasti vastustanut operaatiota ja vaatinut, että kaikki metsurit olivatpa he humalassa tai ei oli otettava mukaan. He piristivät niin mukavasti vanhan ihmisen sisintä. Puhe oli yhtäkkiä loppunut kuin seinään, kun Kauhavalta oli noussut mukaan täysissä sukeltajan vastustuksissa oleva miehen pökäle. Saatuaan viereensä tuleen raavaan miehen avustuksella varusteista pääkopan irti, mies oli toennut puhumaan selvää pohjanmaan kieltä. Minulla on koleme lehemää, jotka kulukevat kahalaamassa pitkin metän reunoja eikä kukkaan voi mille mittään. Koko vaunut oli tältä istumalta kapsahtanut hipi hiljaiseksi, osa järkyttyneiksi.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti