Ylen aamun Jälkiviisaat oli ilmeisesti vielä jälkihöyryissä, koska sekoitti äänen perusteella Tšekin maajoukkueen laitahyökkääjän Pisakovan Atik Ismaeliin. Atik vastasi puhelimella, ettei tänne tulla laulamaan vaan pelaamaan. Taustalta kuului Esapa Pakarisen laulu ”Juna vislas juur pois Kouvolasta ja jyskyttelet Kuopioon päin”. Atik höyrysi lisää, että sinne Kalpa joutaakin mennä uusia jääkiekon oppia etsimään. Mutta mutta. Juna oli lähtenytkin Pohjamaan reiteille, jossa perinteen mukaan Seinäjoella poistetaan ensimmäinen junavaunullinen Venäjän Kurusta tulevia metsätyömiehiä ja otetaan mukaa edelliset jo selväksi tulleet. Henttaalta kotoisin oleva vanhapiika oli kovasti vastustanut operaatiota ja vaatinut, että kaikki metsurit olivatpa he humalassa tai ei oli otettava mukaan. He piristivät niin mukavasti vanhan ihmisen sisintä. Puhe oli yhtäkkiä loppunut kuin seinään, kun Kauhavalta oli noussut mukaan täysissä sukeltajan vastustuksissa oleva miehen pökäle. Saatuaan viereensä tuleen raavaan miehen avustuksella varusteista pääkopan irti, mies oli toennut puhumaan selvää pohjanmaan kieltä. Minulla on koleme lehemää, jotka kulukevat kahalaamassa pitkin metän reunoja eikä kukkaan voi mille mittään. Koko vaunut oli tältä istumalta kapsahtanut hipi hiljaiseksi, osa järkyttyneiksi.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti