Saksan muurin rakentamisen aikana 1960 monet suomalaiset kommunistit väittivät tosissaan muurin olevan este länsiloikkareille Itä- Berliiniin. Jos siitä ryhtyi väittelemään, tämä oli loputonta väittelyä lokakuun yössä. Monien suomalaisten opiskelijaporukoiden matkakokemuksia maasta värittivät halpa ja hyvät olut sekä seksielämän runsaus. Muurin kaaduttua 30 vuotta siten ja ensi huuman mentyä ohi entisille itäsaksalaisille valkeni nopeasti arjen armottomuus. Entisen Itä-Saksan tehtaita myytiin ulkomaille, osa räjäytettiin ja osa jäi tyhjäksi seisomaan parempia aikoja odottamaan. Pettymys saksalaiseen elämäntapaan ja sen arvoiin oli suuri. Valta osa itäsaksalaisia joutui työttömiksi harhailijoiksi ja katkeroituina katselemaan rahattomina tavaran runsautta. Korkeakoulututkinnot eivät painaneet mitään, vaan työtön professori saattoi ajaa kadun puhdistuskonetta. Osa muurin takana olleita kohdetiin alentavasti eikä heidän osaamistaan arvostettu. Tällaista taustaa vasten ei ole ihme, jos maa ...

Saksan muurin rakentamisen aikana 1960 monet suomalaiset kommunistit väittivät tosissaan muurin olevan este länsiloikkareille Itä- Berliiniin. Jos siitä ryhtyi väittelemään, tämä oli loputonta väittelyä lokakuun yössä. Monien suomalaisten opiskelijaporukoiden matkakokemuksia maasta värittivät halpa ja hyvät olut sekä seksielämän runsaus. Muurin kaaduttua 30 vuotta siten ja ensi huuman mentyä ohi entisille itäsaksalaisille valkeni nopeasti arjen armottomuus. Entisen Itä-Saksan tehtaita myytiin ulkomaille, osa räjäytettiin ja osa jäi tyhjäksi seisomaan parempia aikoja odottamaan. Pettymys saksalaiseen elämäntapaan ja sen arvoiin oli suuri. Valta osa itäsaksalaisia joutui työttömiksi harhailijoiksi ja katkeroituina katselemaan rahattomina tavaran runsautta. Korkeakoulututkinnot eivät painaneet mitään, vaan työtön professori saattoi ajaa kadun puhdistuskonetta. Osa muurin takana olleita kohdetiin alentavasti eikä heidän osaamistaan arvostettu. Tällaista taustaa vasten ei ole ihme, jos maa ...

     Nyt Suomen valtion kannattaisi ottaa suurempi määrä lainaa kuin niukkuudessa näkyvä tarve on, esimerkiksi 20 - 35 miljardia euroa. Tämä siksi, että historian opetuksen mukaan globaalin kriisin alkuvaiheessa tai sen aikana otettu velka  havisee lähes näkymättömiin kriisin loputtua. Tänä aikana velka saakin eri perspektiiviin kuin sen ottohetkellä. Tämä johtuu mm uudenlaisien globaalien tuotantojärjestelmien romahtamisista ja uusien syntymisistä, finanssijärjestelmien kaatumisista ja uusien kivuliaiden synnyttämisistä, talousjärjestyksen pakkoreformeista ja valuuttakurssien muutoksista.      Näiden lisäksi velkaan voi oleellisestikin vaikuttaa nationalismin nousun mukanaan tuomat erilaiset eri maiden sääntelyjärjestelmät. Maat voivat myös tulleillaan säädellä talouttaan omaa kansallisia etua edistääkseen. Suuren koronaongelman aikana kansallista itsekkyyttä on jo esiintynyt pienessä mittakaavassa kasvosuojusten lähes ryöstämäistä muistuttavissa kaha...