HS:n kriitikko Arttu Seppäsen arvostelu Kiira Korven runoteoksesta on, kuin huippu yleisurheiluvalmentajan tokaisuriman  alittajalle: "Ei sinusta kylän mestaria parempaa tule, vaikka mitä tekisit". Toki Korven teos on kantikas eivätkä sen peräkkäiset sanat herätä pablonerudamaista elämys- ja tunnetilaa, mutta se voi silti olla raikas ensi yritys runoilijan uralla. Väistämättä tulee mieleen T. Havun arvostelu, jossa hän lyttäsi 1950-luvulla maan rakoon V. Linnan Tuntemattoman sotilaan, jota on nyt Suomessa myyty 750000 kappaletta. Silloin hymistelijöitä Havun arvostelulle riitti. Seppäsellä olisi ollut m ahdollisuus  kirjoittaa arvostelu vähän ymmärtäväisempään muotoon täysin kokematonta runoilijan alkua kohtaan. Vai oliko niin, että   HS:n  tämän päiväisellä  artikkelillaan Seppäsen oli tarkoitus  jälleen korostaa  asiantuntemustaan ja  asemaansa kriitikkona.

Ylen Jälkikaronkan Säkö luki päivän tekstin: -Vangin kahlehtiminen ja yksinäishuoneeseen sijoittaminen sekä niiden syyt on merkittävä kurinpitopäiväkirjaan (RTA 2: 11 §). -Tämä on kauniisti sanottu, melkein trokee muotoa, mutta liian ultramodernia, virkkoi Onninen säikähtäen tekstin julmaa lopullisuutta. -Se on näyte vankisäänöistä, tiesi Lindfors. Kyllä tuota voidaan pitää jambi runona, sillä lauseen synkkyys voi kohdata meitä jokaista, jos sordiinoa soittaa väärälle henkilölle, jatkoi Onninen. Lindfors oli istunut pitkään ja oli tällä välin muuttunut vihreän vihaiseksi ärähtäen melkein kunnioittavasti. -Huomaan surukseni teidän pilkkaavan runoutta, vaikka se on ollut kauneinta, siitä lähtien, kun Saarikoksi heräsi krapulaisen Tukholman aseman penkiltä, virkkoi Lindfors. -Ei vedetä Saarikoskea tähän sopaan mukaan. Riittää, kun muistetaan, kuinka Paavolainen kieriskeli onnesta lattialla ollen tikahtumaisillaan kirjoittamansa tekstin ylivertaisuudesta ja lopuksi meni oman käden kautta o...

Sonja Saarikoski XI ei hyväksynyt Eva Komun tulkintaa itsenä neroudesta, vaan väitti taulun nurkassa seisovan tekijän olevan täysnero. Taulun äärimmäisestä kulmasta puuttui vain pienpieni musta auto osoittamassa Stalin valvovaa silmää. Sonja oli vähän suruissaan, koska Sonjan isä oli Manalassa signeerannut eräälle kaverilleen viimeisimmän runokirjan, mutta kaverin äitipuoleni varasi sen.  Sonja venytteli pitkää tukkaansa. Tämä oli salakieltä, jolla hän osoitti Saarikosken suvun paisuvan niin suureksi, että Valamon luostariin oli pakko tilata suuri päiväkirja. Tämä osoittautui katkeraksi harhaluuloksi, kun seuraavana kesänä Amerikasta, Kanadasta, Australiasta ja Mongoliasta oli valunut saarikoskelaisiksi esittäytyneitä lentokone- ja junalasteittain Valamon seudulle, koska saarelle mahtui vain murto-osa halukkaista. Koko porukalla ei ollut aikomustakaan kirjoittaa mihinkään päiväkirjaan mitään paitsi Sonjan väitettyjen sukulaisten harakanvarvas rääpäissyt tulisi kirjaan merkitä. Kunn...

Taas on dramaattisen otsakkeiden aika talviurheilukilpailujen päästyä täyteen vauhtiin. Ilmaisu, jossa joku häviää dramaattisesti, voi mediajutussa tarkoittaa, että toiseksi tullut on sylkäisemällä radan sivuun on hävinnyt. Ja kun painon nostajalta puntit eivät nouse voimien loppuessa, se median mukaan on dramaattinen tappio. Jos tässä ollaan johdonmukaisia, jutussa pitäisi häviäjiä kehottaa harjoittelemaan dramaattisesti enemmän. Joku toimittaja panee vielä paremmaksi kirjoittaessaan jutussaan eeppisestä käsipallo-ottelusta. Kielitoimiston selityksen mukaan  eeppinen kuuluus runon kirjoittajien ja lausujien arsenaaliin.

     Taide on siitä mainio ala, että siitä voi keskustella olematta asiantuntija. Niinpä monella lienee ollut illanistujaisia, joissa on pohdittu eri taiteen alojen luonnetta ja merkitystä itse kullekin.      Ekonomi pitää runoutta suosikki alanaan, koska se on tiivistä, iskevää ja nopeaa, jopa tehokasta. Totta kai se maalailee mieleen jälkikäteen koskettavia näkymiä.      Insinööri huomauttaa ekonomille, että maalaustaide se vasta lyhyttä on. Lopputulos on selvä, sen kun vilkaisee. Mutta kyllä insinöörikin myöntää, että maalaus voi takaraivossa vaikuttaa kauan.      Humanisti on tietenkin romaanin puolella, sillä se hivuttautuu hitaasti, päämäärättömänä ja parhaimmillaan pysyvästi nahan alle. Matka voi olla pitkä, välillä harhaan johtava, mutta useimmiten kannattava. Selailemalla siitä ei voi nauttia.      Pappi pitää elokuvaa elämän messuna, jossa voi muilta piilossa kokea ...

Taide on siitä mainio ala, että siitä voi keskutella olematta asiantuntija. Niinpä monella leinee ollut illanistujaisia, joissa on pohdittu eri taiteen alojen luonnetta ja merkitystä iste kullekin. Ekonomi pitää runoutta suosikki alanaan, koska se on tiivistä, iskevää ja nopeaa, jopa tehokasta. Totta kai se maalailee mieleen jälkikäteen koskettavia näkymiä. Insinööri huomauttaa ekonomille, että maalaustaide se vasta lyhyttä on. Lopputulos on selvä, sen kun vilkaisee. Mutta kyllä insinöörikin myöntää, että maalaus voi takaraivossa vaikuttaa kauan.    Humanisti on tietenkin romaanin puolella, sillä se hivuttatuu hitaasti, päämäärättömänä ja parhaimmillan pyvästi nahan alle. Matka voi olla pitkä, välillä harhaan johtava, mutta useimmiten kannattava. Selailumentelmällä siitä ei voi nauttia. Pappi pitää elokuvaa elämän messuna, jossa voi muilta piilossa kokea raamatullisa hetkiä. Puolitoista tuntia on kuin lyhyt väläys maalliselta matkalta. Pappia maallise...