Tunnetusti EU on epävirallisesti ja salaisesti jakautunut etelän verkkaisiin, idän vehkeilijöihin, tasamaan työntäjiin ja pohjoisen tomeriin. Ei tarvitse olla kelloseppä havaitakseen, ettei näille sovi samanlainen projektisuunnittelu ja seuranta. EU:n kertaluotoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Suomen osuus on noin kaksi miljardia euroa. EU:n komission puheenjohtaja Ursula von Leyen käynnillään tervehtimässä päämiesteni Marinia antoi kiitosta Suomen hankeohjelmalle. Se sisältää infran kehittämistä ja kohteita vihreään talousteen siirtymiseksi. Kaikilla EU-mailla on vastaavat hankeohjelmat.   Koska verkkaisilla on sivujuonteena taipumusta vehkeillä, tukirahoja annetaan vain hankeen edistymisen mukaan ja pakollisilla puoli vuosittaisella lisä kontrollikäyneillä. Jos jo EU:n tukipäätöksen yhteydessä annetut kriteerit eivät täyty, verkkaisten on tehtävä projekti EU:n vahvistamaan pisteeseen saakka. Muutoin ei rahoituksen seuraavaa erää tipu. Vehkeilijät ovat kamreer...

     Yritystuet on järjestelmä, jonka edessä poliitikon kuin poliitikon hymy hyytyy, jos pitää leikkauksia tehdä. Tilanteen toivottomuutta kuva se, että Pekkarisen johtama ryhmä, muutaman kuukauden turhauttavien ponnistelujen jälkeen, päätti jättää asian käsittelyn tältä vuodelta. Uusi vuosi, vanhat ongelmat.      Aiheeseen liittyviä kummallisuuksia kuvaa hyvin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/07/yritystukien-kanta-asiakkaat) se, että UPM on saanut vuosikausia noin 35 miljoonaa euroa vuosittain viennin edistämiseen, minkä vaikutuksista ei ole mitään todisteita. Metsäteollisuus saa myös energiatukea kilpailukykynsä edistämiseen, vaikka se on itse sähkön suurtuottaja. Tämä sähkö on niin ihmeellistä, ettei se kelpaa metsäteollisuudelle, vaan se myy sitä omassa yhtiösään sähköpörssiin. Asian kummallisuutta lisää se, että metsäteollisuus ja muut alan organisaatiot ovat saaneet uusiintuvien energiamuotojen kehittämiseen yhteensä noin 3.2 miljardia euroa. S...