Ruotsi jaksaa vuosikymmenestä toisen pitää matalaa profiilia olla sekaantumatta mihinkään aseelliseen sotilaalliseen operaatioon. Ilmeisesti maa tuli kypsäksi joka tilanteen rauhan myötäilijänä Kaarle XII suuren Pohjan sodan taistelujen jäljiltä. Siitä asti maa on ollut hiljaa osallistumisista sotiin, kuin entinen renki talon tyttären aitassa vierailuista. Nyt maa on yllättäen avannut suunsa Ukrainan turvatakuisiin osallistumisesta antamalla ”immateriaalista” tukea. Hyvä niin, koska kyllä viestintäteknologiaa ja koulutusta Ukraina tarvitsee. Suomi on toista maata. Talvisota opetti, että periksi ei saa antaa, ei neuvotteluissa eikä tanterilla. Jatkosta on toinen juttu.

Näin hiihtokisojen ja Gazan sodan aikaan mieleeni putkahti kolme kovaa tosiseikkaa. Aloitetaan ensimmäisestä eli Norjan ylivoimasta maastohiihdossa ja muissakin lajeissa kuriositeettina naisten 400 metrin aidoissa maailman kärki aika. Muistan hyvin 1970-luvulla norjalaisten vieraiden käydessä työpaikallani tutustamassa maamme vankeinhoitoon, kun he puhuivat maan erikoisen heikosta yleisurheilun tasosta. Taisi joku 800 juoksija yltää silloisen maailman kärkeen. Samalla vieraat ottivat puheeksi, kuinka Norja alkaa poraamaan öljyä merialueeltaan niin, että kardiinit heiluvat. Ja niin he alkoivatkin. Nyt maan öljyrahaston arvo lienee noin 1000 miljardia dollaria eli noin 13 kertaa Suomen valtion budjetti. Jos pitäisi arvata, mitkä maat menestyvät seuraavissa olympialaisissa. kannatta veikata Norjaa. Toisen faktan kunniamaininnan saa Gazan sodan jatkuminen hamaan tulevaisuuteen. Tämä siksi, että hyvää sotaa ei voi jättää kesken sen kuusikymmen vuotiselta taipaleeltaan. Tästä pitävät huole...

Suomalaiset sotilaat kävellessään huolettomina jatkosodan aikana kesällä 1942 Viipurin katuja, heitä säikäyttivät silloin tällöin sattuvat kovat räjähdykset. Suomi  oli ryhtynyt kesällä 1941 Saksan rinnalle sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja nyt oltiin Viipurissa. Jo 1960-luvulla käytiin vilkasta keskustelua, ajautuiko Suomi vai lähtikö maamme aktiivisesti tähän sotaan. Nyky tiedon mukaan Suomi jo 1940 oli mukana Saksan sotatoimissa sallimalla saksalaisten kuljettaa  miehistöään pohjoiseen mm. Sallaan. Suomi ei ajautunut sotaan, vaan hyökkäsi innokkaasti. Räjähdysmysteerio sai selkeyttä, kun Suomen sotilaat löysivät Viipurista useita erikoisia räjähdyspanoksia. Osa oli eristetty niin tiiviiksi, että ne soveltuivat vedenalaisien siltapalkkien räjäyttämiseen. Muutama räjähdyspanos tuotiin Radion laboratorioon tutkittavaksi. Sitä ihmeteltiin porukassa pitkään. Joku neropatti keksi, että pommiin sisällytetyt ääniraudat alkaessaan värähtelemään tietyllä taajuudella, ne koskettivat l...

Moni varmaan yllättyy havaittuaan esimerkiksi, kuinka paljon uutta tietoa on saatavilla mm. talvi- ja jatkosodasta. Uudet tutkijapolvet ovat oikein rynnänneet hyödyntämään uusien ja aiemmin tuntemattomien lähteiden käyttöä tutkimuksiaan.   (Nuorten ja ehkä varttuneimpienkin kannattaisi tutustua Ylen Areenasta uusimpiin podcasteihin sodistamme.) Talvisotaa pidetiin 1980-luvulle asti Stalinin valloitushalusta johtuvana sotana, mitä ryyditti tilaisuuden avautuminen Hitlerin ollessa vielä lähtökuopassa idän valloittamisessaan. Nyt näyttää vahvasti siltä, että sota olisi ollut vältettävissä. Yhtenä osoiteuksena tästä on, kun neuvottelukunta Paasikiven johdolla kävi seitsemännen kerran neuvottelemassa Moskovassa, niin Stalin kävellen edes takasin etsimällä etsi piipullaan osoitellen aluetta Suomelta otettavaksi. Mutta Erkko ja Cajander olivat taipumattomia. Eräiden neuvotteluissa mukana olleiden mukaan Stalin olisi tyytynyt joihinkin Suomenlahden saariin. Suomen politiikkojen epäamma...

Talvisota oli aivan eri kaliiperia kuin jatkosota, joka oli hyökkäyssota. Siinä oli yksi merkittävä tienhaara, hyökätäänkö rajan yli vai pysytelläänkö omien rajojen sisällä. Rauhan kannattajat pettyivät, sillä jo syksyllä 1941 oltiin Äänisen rannalla, josta moni mies otti pulloonsa vetää perillisen kastajaisiin. Toinen merkittävä kysymys oli, osallistutaanko vai ei Leningradin piiritykseen 1941 syksyllä. Onneksi maamme piti näppinsä irti Leningradin valloittamisesta, jota natsi Saksa yritti yli vuoden. Saksan tappio alkoi Neuvostoliiton Stalingradin piirityksestä ja piirityksen murtumisesta 1943 alussa. Tämä johti vähän myöhemmin Leningradin vapauttamiseen saksalaisista. TK-kuvaajat teksteineen olivat esittäneet talvisodan Summan, Taipaleen ja Raatteen tien taistelut Suomen suurvoittoina, mitä paikallisesti olivatkin, mutta verrattuna esimerkiksi Ardennien hyökkäykseen 1944 tai Dieppen hävittyyn maihinnousu yritykseen mittakaava ero oli valtava. Dieppen jälkeen kenraalikunta hetkelli...

Katselin eilen illalla Jari Tervon vetämän Kylmän Sodan Suomi sarjan kokonaan. Kausi kesti jatkosodan rauhasta Gorbatshovin valtaan nousuun saakka, siis 1944 -1990. Kansakoululaisena 1940-1954 koin muiden luokkaverieni tapaan Neuvostoliiton etäisenä meistä jossain kaukana toimivana pahan järkäleenä. Eräiden luokkatoverieni vanhemmat pitivät Stalinia hyvänä ihmisenä, joka takasi ruoan riittävyyden itäisessä naapurimaassamme. Muutamat heitä säännöllisin väliajoin olivat muuttamassa Neuvostoliittoon, mutta lopulta päätyivät Karihaaran tehtaalle Kemiin lautojen taaplaajiksi. Tehdas avusti työläisiään omakotitalojensa rakentamisessa Karihaaraan. Käydessäni heillä äitini kanssa kylässä ihmettelin, miten hienoissa taloissa he asuivat. Vesi tuli ja meni ja huoneet olivat lämpimiä, mitä ne eivät suinkaan olleet vanhoissa maalaistaloissa, jossa rotat pitivät yöllisiä pitojaan. Ollessani armeijassa komppaniani hälytettiin toimintavalmiuteen Kuuban ohjuskriisin aikaan lokakuun lopulla 1962. ...

Veri voi nousta monesta syystä päähän, kun ei oteta huomioon sairautta. Tavallisesti sitä sanotaan ylpeydeksi tai kunnianhimoksi, mutta nämä ovat kuitenkin liian suppeita määritelmiä. Laajaksi ilmiön tekee se, että veri voi nousta kenen tahansa päähän. Jo nappula sarja peleissä isän lisäksi se saattaa hulmahtaa junnun käytökseen pukukopissa tönimisenä ja rumana puheena. Joskus tällaisen viikarin tapaa salipeleissä häärimässä vanhempien silmien alla kuin pelin omistaja ja kunkku. Tällaisia veripäitä työyhteisöissä sattuu kunkin kohdalle. Raivostuttavin on sälli tai gimma, joka ilman mitään syyttä alkaa käyttäytyä jotain tai joitakin kohtaan kuin omistaisi puolet maapallosta. Aiemassa iässä saavutetut ansiot ja uroteot lisäävät alttiutta muokata ihmisen luonteesta itserakkaaksi. Jos ihminen samalla on luonnostan koppava, syntyy vaarallinen itserakkauden ja itseriittoisuuden yhdistelmä. Jos varakas tai jonkin lajin huippu alkaa hevostelemaan egollaan tai autollaan, niin sivusta katsojan...