Joskus tulee mieleen kysymys, miksi ja miten Britannia pystyi (pystyy) tuottamaan 1600-luvulla alkaneella valistusajalta lähtien matemaattisesti eteviä tiedemiehiä kuten Isaac Newton 1600-vuosisadalla ja Alan Turing 1940-luvulla. Turingilla silloin kun hän oli työkunnossa, oli keskeinen asema nykyaikaisen tietokoneen kehittämisessä. Nämä kaksi ovat hyviä esimerkkejä Englannin tiedemaailman kukoistuksesta. Se miksi Britannia on vuosisatoja synnyttänyt merkittäviä tiedeihmisiä, on vain arvailujen varassa, ja yksi arvaus on siirtomaapolitiikka.  (Vielä 1950-luvun kansakoulussa puhuttiin alusmaista).  Yksi tekijä on varmaankin vanha ja kukoistava yliopistojärjestelmä. Siirtomaavalta mahdollisti suurmaatilalliset harrastamaan tieteitä ja taidetta, huvin vuoksi. Siltä ajalta on peräsin sanonta intiaanikesä. Yhden selityksen mukaan sanontaa tulee suurtilaisten herttuoiden ja kreivien halusta jatkaa kesää muuttamalla Britannian alusmaahan Intiaan. Tämän ilmiön varaan on rakennettu l...

Brittiläiset eivät ole vieläkään osanneet mukautua ja asettautua moderniin käsitykseen entisen  imperialistisen  valtion roolin muuttumisesta ”tavallisiksi” valtioiksi. Maa näyttää edelleen puhuvan itsestään kansojen yhteisönä ja viljelevän käsitettä commonwealth (Britannian entisen alusmaiden yhteisö). Britannialle näyttää olevan kaikkien vaikeinta tunnustaa olevansa nyt vain tavallinen korkeatasoisen tuotekehittelyn ja tutkimuksen sekä huippu yliopistojen maa. Brittiläiset jalkapallo fanit saapuessaan vierasotteluun Manner-Eurooppaan käyttäytyvät maailmanvalloittajina, kuin suomalaiset hakkapeliitat 30-vuotisessa sodassa. Belgia on ajat sitten unohtanut, että sen kuningas Leopold II toinen omisti nykyisen Kongon. Ei Ranskakaan ylpeile Meksikonlahden etäpuolisten maa-alueiden valloituksista 1800-luvulla. Suurin Britannian nöyryyttämä maa oli Intia, johon brittiläinen ylimystö lähti syksyllä viettämään jatkettua kesäkautta 100-päinen palvelija joukko ympärillään. Siitä johtuu ...

Kuningatar Elisabeth vaikutti hyvältä ihmiseltä, mutta menneisyyden haamut imperiumiin kuuluvien kansojen historioista eivät kaikilta osin ole häävit. Nimenomaan jälkeen päin on sopivaa kysyä, millä valtuuksilla brittiläisen laivan kapteeni seilattuaan valtameren yli tuntemattomaan maahan löi brittilipun salkoineen pystyyn valloituksen merkiksi.  Kanada ei halua muistaa, että britit ulkoistivat 1700-luvun Kanadan alueen kauppakomppanian haltuun. Maailmansodissa brittiuniformu oli satojen tuhansien alusmaiden sotilaiden yllä. On vaikeaa sanoa, vaikuttiko Britannian eroon EU:sta kansan perimään iskostettu näkemys maan mahtavuudesta ja näin ero keinona tähän huuruiseen tulevaisuuteen. Tuskin. Ero on vain yksi suuri sattumus historian kulussa. Tällä hetkellä maan näkymät ovat synkät. Elinkustannus- ja työvoimapulakriisit sekä maan luottolukituksen vajoaminen sattuvat nyt yhtä aikaa eikä maa ole vieläkään kuivilla koronaepidemiasta. Tässä ahdingossa täytyy kuitenkin muistaa, että Brit...

Yksinvalaisesti johdetut tai muutoin keskitettyyn valtaan perustuvat kansakunnat eivät ole pystyneet luomaan suhteutettuna omaan aikaansa puhumattakaan suhteutettuna nykyaikaan niin kyvykkäitä innovaatiota kuin demokraattiset maat. Esimerkkinä olkoon Taka-Indonesian khmerit, jotka kyllä perustuvat loistavia kaupunkia (Anghor) ja niiden vaatimia kastelu- ja viemärijärjestelmiä. Toisena esimerkkinä käy muinainen Egypti, joka pyramidien rakennustekniikkaa vieläkään ei tarkkaan tiedetä. On melko hyvää evidenssiä demokraattisten maiden innovointi kyvykkyyden paremmuudesta verrattuna samaan aikaan vaikuttaneiden autoritaarisesti johdettujen valtioiden kanssa. Saksa tarjoaa yhden esimerkin, ettei suuruus aina tuota keksintöjä. On vähän epäreilua Saksaa kohtaan ottaa lähtökohdaksi 1800-luku, koska Saksan valtiota ei yhtenäisenä silloin ollut ja niinpä keksinnöllisyys oli melko vähäistä ja vähän tunnettua. Sen sijaan Britannia on hyvä esimerkki, miten demokratia mahdollistaa keksinnöllisyyttä...

Olemme tottuneet pitämään Yhdysvaltoja teollisessa tuotannossa ylivertaisena maana ja elintasoltaan verrattomana. Sen tiedämme, että sosiaalipolitiikassa maan kunkin asukkaan pitää olla omavarainen, jos ei ole sosiaaliturva vakuutusta. Yliopisto tason koulutus pitää itse rahoittaa. Yksi syy Yhdysvaltojen ylivoimaisuuteen on maan väestöpohjan juuret, jotka ovat Britania peräisiä ryyditettynä sen ajan Euroopan aktiivisilla ja yrittelijäillä maahanmuuttajilla. Aluksi Yhdysvaltojen kehityksen alkujuuri on kolonialistisen Britannian keksinnöllisyys, mutta kohta Yhdysvallat meni omia polkujaan laitteiden ja koneiden kehittämisessä ja hyväksikäytössä. Kolonialistisen Britannian innovaatiot eivät rajoitu vain pullon korkkien kehittelyyn, vaan maa kehitteli massiivisia tuotanto laitteita kuten höyrykoneet ja rautatiet. Britannian innovatiivisyys on lähtöisin siirtomaiden tuomasta varallisuudesta, jonka turvin maan ylimystön älymystöllä oli varaa viettää aikaansa puuhailemalla kaiken karva...

Annamari Sipilältä oli hieno kuvaus päivän HS:ssä brexitistä, sen eri käänteistä ja brittien tunnoista eroa kohtaan. Artikkeli vahvisti tosiasiaa, että eron kanssa nyt vain elettävä. Todennäöistä on, että tunnetasolla eron vaikutus britteihin on syvähkö, mutta menee nopeasti ohi vaihtuen pragmaattisiin tullaus-, maahantulo-, standardisointi-, oppilasvaihto-, yhteistyöorganisointi-, työehto-, maahanmuutto-ongelmiin. Optimisti sanoo, että kaikista voidaan neuvotella ja ratkaisut löytää. Näin on. On melko varmaa, että nämä lisäävät kuitenkin kertamenoja, mutta ennen kaikkea pysyviä juoksevia kustannuksia. Ne voivat vuosien mittaan nousta kumulatiivisesti satoihin miljardeihin euroihin. Ei ole epäilystäkään, ettekö Britannian suuri bruttokansantuote kestäisi tätä, mutta jostakin se on pois. Ilkeämielisesti voitaisiin vastavetona laittaa brittibussin kylkeen, että maksamme 400 miljoona euroa päivässä brexitin aiheuttamista lisäbyrokratiasta ja yhteistyömahdollisuuksien monimutkaistumisista ...

Vaikka kuinka olisi epäobjektiivinen, on myönnettävä Britannialla olevan merkittävää kapasiteettia luonnonteissä ja myös filosofiassa. Newton ja Darwin olivat aikansa neroja ja heidän perintönsä ovat lahja ja moottori kehitykselle. Tekniikan kehityksessä välttämätön integraalilaskenta oli Newtonin käsialaa ja evoluution merkityksen esiin tuomisessa Darwin oli keskeinen hahmo. Britannia ratkaisi teollisuuden ja asumiseen energian kysynnänkasvun kehittämällä höyrykoneet pumppaamaan vettä kaivoksista. Veden tulo hiili- ja metallikaivoksiin oli aiemmin ollut ylipääsemätön ongelma laajentaa kaivoksia, vaikka louhittavaa oli vielä runsaasti jäljellä. Kehittynyt höyrykone oli valtava loikka konepajateollisuudelle rakentaa elintärkeitä rautateitä ja myös sotakalustoa. Tämä näkyy tämän päivän historiassa kuten Intiassa, Afrikassa ja Australiassa sekä karmeassa atomipommissa. Ajankohtaisessa koronarokotteen kehittämisessä Britannialla on tärkeä rooli. Britannian pätevyyden lähtökohdat juontuvat ...

Ehkä jokainen meistä tietää, mistä   brexitistä on kysymys ja ehkä monet missä vaiheessa neuvottelut nyt ovat. Harvempi muista historia opinnoistaan mikä mies Mihail Kutuzov oli. Hän oli Venäjän armeijan komentaja Napoleonia   vastaan 1800 luvun alussa. Sodan loppuvaihe Venäjän voitoksi oli merkillinen. Kutuzov voitti ei ainoastaan perääntymällä vaan komentamalla joukkoja, joita ei ollut olemassakaan ja paikoista, joissa ne eivät olleet milloinkaan käyneet. Siis täydellistä harhauttamista. Brexit neuvottelujen loppuvaihe saattaa saada kutuzovimaisia piirteitä, etenkin kalastusoikeuksissa, missä pohditaan saamattomia saaliita ja niistä ammennettuja pohjattomia rahareikiä. Kumpikin osapuoli esittää relevanttien ehtojen lisäksi vaatimuksia, joita ei missään aiemmissa analogisissa tilanteissa ole ollut mitään näyttöarvoa. Neuvottelijoiden pitäisi kysyä neuvoja Mihail Kutuzovin perikunnalta.

Britannia on antanut valtavasti potkua Euroopan taloudelliselle kehitykselle teollisesta vallankumouksesta lähtien. Imperiumiaika siihen sisältyvine epäeettisine vaiheineen on luonut Europan ja Amerikan taloudellista pohjaa. Britannia oli pitkään Euroopan ja koko tunnetun maailman biologian, lääketieteen ja teknillisen kehityksen moottori. Newton yksi maailman neroista keksi mm. teollisuudelle uuden vallankumouksellisesti uutta luovan differentilali- ja integraalilaskennan.   Yliopistojen kidoista tuli joukoittain oppineita ja joutilaina aatelistoa harjoittamaan tiedettä ja keksinnöllisyyttä mm. rokotukset, sekstantti ja höyrykone pumppaamaan vetää kaivoksista. Valittakoon Trump tai Biden, Brexitin toteutuessa on ilmeistä, että Britannia ja Yhdysvallat yrittävät kauppasopimustensa sivutuotteina hämmentää EU:n asemaa niissä heikoksi. Se on normaalia kauppastrategiaa. Brexitin jälkeistä kauppapoliittista tilannetta Kiinassa ja Itä-Aasiassa vaikeuttaa tämän alueen häilyvä ja epävakaa ...

     Venäjän tsaari sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän löi pöytään yhtälön ax2 + 4x + 61 = 0, joten   Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojen ja sivistyksen perustan loivat Aristoteleen ja Platonin filosofiat ja tiedekäsitykset. Näistä ponnisti eteenpäin Rooman klassismi ja teknologia sekä kristinusko, joka tarjosi infrastruktuurin sen ajan tieteen ja teknologian kehittymiselle. Myöhemmin kirkko edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä, se oli jopa niissä osin radikaalinen.   Kristinuskon radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.      Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja...

Kuka olisi uskonut, että Wilhelm III Oranialaisen ja Jaakko II sodan v.1690 loppukahinat jatkuvat vieläkin. Unionistit ovat pääsääntöisesti protestantteja ja tasavaltalaiset katolisia. Aseellinen konflikti jatkuu edelleen. Kesällä 2019 nuori naistoimittaja sai puoliaseellisen tasavaltalaisryhmän asemiehen   luodin päähänsä. Syyllisen nimi tiedetään, mutta koston pelossa siitä ollaan hiljaa.   Konfliktiherkkyys kärjistyy pakottaviin valvojiin, jota etenkin tasavaltalaisten puolella uhkaavat väkivallalla ja tekevät myös sitä, jos toisen osapuolen jäsen ei käyttäydy ”sopivalla” tavalla. He muka suojelevat yhteisöä rosvoilta ja huumeilta. Tämä on koko aluetta koskeva normi. Samassa talossa voi asua kummankin osapuolen taisteluryhmäläisiä, mikä tekee elämisen yhtä kafkamaiseksi kuin asuminen Stalinin ajan Moskovan kuuluisassa Rantakadun talossa.      Vuonna 2017 sattui vähän alle sata polvilumpioampumista ja parikymmentä kuoli. Uusi IRA on tosiasia ja siihen unionis...

     Kaapatessaan vallan Theresa Mayltä Boris ei ottanut lahjuksia, mutta ojensi kuitenkin kätensä. Täytyykin ihmetellä, miksi Boriksella on sellainen kiire historiaan, koska sieltä ei kuitenkaan pääse hevin pois. Tuntuukin, että varovaisuus on ominaisuus, jota hän ei ole milloinkaan omaksunut. Niinpä kun hän kumartaakin Brysselin päin lukuisilla kirjeillään niin syvään, ettei hymyä näy. Borista kuunnellessa tulee vuorin kuuma ja kylmä, sillä hänen puheensa ovat kuin sinfonia, ne eivät opeta mitään. Häntä ja koko Britannia katsellessa tulee mieleen vanha totuus: Kun köyhä mies syö kanaa, toinen heistä on sairas.