Venäjän tsaari sairastui
vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen
todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään
lehtiö, josta hän löi pöytään yhtälön ax2 + 4x + 61 = 0, joten Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler
ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.
Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojen ja sivistyksen perustan loivat Aristoteleen ja Platonin filosofiat ja tiedekäsitykset. Näistä ponnisti eteenpäin Rooman klassismi ja teknologia sekä kristinusko, joka tarjosi infrastruktuurin sen ajan tieteen ja teknologian kehittymiselle. Myöhemmin kirkko edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä, se oli jopa niissä osin radikaalinen. Kristinuskon radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.
Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström pohtii kirjassaan ”Mitä Jeesus tekisi” Jeesuksen olemusta. Kirjoittajan mukaan kirkon Jeesus on muuttunut alun perin toruvasta kasvattajasta, myöhemmin vallanpitäjien siunaajaksi ja nyt punavihreäksi punavuorelaiseksi, joka ei viitsi korottaa ääntään.
Alkukirkkohan oli toisin ajattelijoiden keskus, josta Wikströmin mukaan tulee mieleen 1970-luvun punkhenki. Vallankumous on syönyt lapsensa.
Jokainen aikakausi on antanut Jeesukselle omat kasvonsa. Ainakin evankelisluterilainen kirkko on luonut Jeesuksesta omanlaisensa brändin. Kirkko jättää tänä päivänä hyvin vähälle saarnaamisen metafyysisiä saatanoista, paholaisista ja helveteistä (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006296037.html). Ehkä tähän on vaikuttanut I ja II maailmansota. Silloin piti siunata kiväärit ja lohduttaa kaatuneiden omaisia. Helvetti sopi huonosti sanastoon. Nyt kirkon pitää lohduttaa köyhiä ja sairaita. Wikströmin mukaan kirkko on ominut liikaa Kelan roolia laiminlyöden hengellistä työtä.
Johnsonin pitäisi muistaa NRI 100-lvun Hadrianus rakennutti vallin Britannian poikki Pohjanmereltä Irlannin merelle 100-luvulla. Sen tällä puolella asuvat olivat meitä eurooppalaisia riippumatta siitä, mitä kansallisuutta olivat. Niitä suojeli Rooma laki, joiden toimeenpano edusti silloinen 9. legioonaa. Kuvaavaa on, että 9.legioona katosi jäljettömiin. Nyt Euroopan arvoja, koheesiota ja yhteisvoimaa edustavat EU:n instituutiot, itsenäiset valtiot ja direktiivit. Käykö nytkin Britannialle niin, että se menettää muurin rakentamisella elintärkeitä Eurooppaan yhteyksiä kutovia ja ylläpitäviä voimiaan.
Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojen ja sivistyksen perustan loivat Aristoteleen ja Platonin filosofiat ja tiedekäsitykset. Näistä ponnisti eteenpäin Rooman klassismi ja teknologia sekä kristinusko, joka tarjosi infrastruktuurin sen ajan tieteen ja teknologian kehittymiselle. Myöhemmin kirkko edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä, se oli jopa niissä osin radikaalinen. Kristinuskon radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.
Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström pohtii kirjassaan ”Mitä Jeesus tekisi” Jeesuksen olemusta. Kirjoittajan mukaan kirkon Jeesus on muuttunut alun perin toruvasta kasvattajasta, myöhemmin vallanpitäjien siunaajaksi ja nyt punavihreäksi punavuorelaiseksi, joka ei viitsi korottaa ääntään.
Alkukirkkohan oli toisin ajattelijoiden keskus, josta Wikströmin mukaan tulee mieleen 1970-luvun punkhenki. Vallankumous on syönyt lapsensa.
Jokainen aikakausi on antanut Jeesukselle omat kasvonsa. Ainakin evankelisluterilainen kirkko on luonut Jeesuksesta omanlaisensa brändin. Kirkko jättää tänä päivänä hyvin vähälle saarnaamisen metafyysisiä saatanoista, paholaisista ja helveteistä (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006296037.html). Ehkä tähän on vaikuttanut I ja II maailmansota. Silloin piti siunata kiväärit ja lohduttaa kaatuneiden omaisia. Helvetti sopi huonosti sanastoon. Nyt kirkon pitää lohduttaa köyhiä ja sairaita. Wikströmin mukaan kirkko on ominut liikaa Kelan roolia laiminlyöden hengellistä työtä.
Johnsonin pitäisi muistaa NRI 100-lvun Hadrianus rakennutti vallin Britannian poikki Pohjanmereltä Irlannin merelle 100-luvulla. Sen tällä puolella asuvat olivat meitä eurooppalaisia riippumatta siitä, mitä kansallisuutta olivat. Niitä suojeli Rooma laki, joiden toimeenpano edusti silloinen 9. legioonaa. Kuvaavaa on, että 9.legioona katosi jäljettömiin. Nyt Euroopan arvoja, koheesiota ja yhteisvoimaa edustavat EU:n instituutiot, itsenäiset valtiot ja direktiivit. Käykö nytkin Britannialle niin, että se menettää muurin rakentamisella elintärkeitä Eurooppaan yhteyksiä kutovia ja ylläpitäviä voimiaan.
Kommentit
Lähetä kommentti