Eilen Ylen pääuutisissa HUS:n asiantuntija kertoi,
kuinka lasten, etenkin ekaluokkalaisten lasten neuropsykoottiset häiriöt ovat
lisääntyneet, pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Monille ilmiöoppimiseen
ja itse ohjautumiseen perustuva koulunkäynti on liian vaativaa. Tämä näkyy psykosomaattisen
häiriöiden ja adhd-tapausten kasvamisessa, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmissa
ja suurissa luokissa ja ryhmissä työskentelyn puutteissa. Konkreettisesti
huonontunut tilanne näkyy lähetteiden kasvuna psykiatriseen hoitoon tai
psykologin vastaanotoille. Näin siis Ylellä.
Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat riittämättömiä uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi.
Tämän uuden peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin käyttöönottoa ovat kritisoineet useat alan ammattilaiset kuten emeritus professori Kari Uusikylä ja professori emerita Liisa Keltinkangas-Järvinen. Heidän yksi keskeinen argumentti on, että 7-10 vuoden ikäisen lapsen oppiminen ei voi perustua siinä määrin yksin ohjautumiseen kuin nykyinen opetussuunnitelmaa edellyttää, koska monet eivät saa opettajien niukkuuden ja perhetaustansa takia riittävästi tukea. Varakkaiden ja koulutettujen vanhempien lapset kyllä pärjäävät.
Valitettavasti näyttää siltä, että viime hallituksen kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puolueen strategian mukaan kyhäsi alempien sosiaaliluokkien kokoja kasvattavan opetussuunnitelman. Kokoomuksen näkökulmasta tällainen strategia on erittäin ovela, koska alempien sosiaaliluokkien äänestysprosentti on tutkitusti noin 30-40 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ylemmissä sosiaaliluokissa. Tämän seurauksen kokoomuksen kannatus ja alempien sosiaaliluokkien koko kasvat.
Jos joku sanoo, ettei esitettyä suunnitelmaa äänestysinnottomien alempien luokkien kasvattamiseksi ei ole, hän pitää kokoomusstrategeita tyhminä.
Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat riittämättömiä uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi.
Tämän uuden peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin käyttöönottoa ovat kritisoineet useat alan ammattilaiset kuten emeritus professori Kari Uusikylä ja professori emerita Liisa Keltinkangas-Järvinen. Heidän yksi keskeinen argumentti on, että 7-10 vuoden ikäisen lapsen oppiminen ei voi perustua siinä määrin yksin ohjautumiseen kuin nykyinen opetussuunnitelmaa edellyttää, koska monet eivät saa opettajien niukkuuden ja perhetaustansa takia riittävästi tukea. Varakkaiden ja koulutettujen vanhempien lapset kyllä pärjäävät.
Valitettavasti näyttää siltä, että viime hallituksen kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puolueen strategian mukaan kyhäsi alempien sosiaaliluokkien kokoja kasvattavan opetussuunnitelman. Kokoomuksen näkökulmasta tällainen strategia on erittäin ovela, koska alempien sosiaaliluokkien äänestysprosentti on tutkitusti noin 30-40 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ylemmissä sosiaaliluokissa. Tämän seurauksen kokoomuksen kannatus ja alempien sosiaaliluokkien koko kasvat.
Jos joku sanoo, ettei esitettyä suunnitelmaa äänestysinnottomien alempien luokkien kasvattamiseksi ei ole, hän pitää kokoomusstrategeita tyhminä.
Kommentit
Lähetä kommentti