Siirry pääsisältöön


2346. Postin skandaalin käry on polttoainetta sen jakamiselle

Millaisia ovat Postin kaltaiset valtakeskeiset organisaatiot?

 Ne ovat perusrakenteeltaan hierarkkisia. Ne toteuttavat omistajan päätöksiä. Valtakeskeisten organisaatioiden rakenteet kuvataan toimivaltasäädöksissä ja niiden toiminta pysyvissä menettelyohjeissa. Yhdenmukaisuus on keskeinen arvo, mikä ilmenee usein niin, että muotovaatimukset korostuvat toiminnan sisällön kustannuksella.
     Yksityiskohtaisten suunnitelmien ja tavoitteiden laatimisen tarkoituksena on ensinnäkin varmistaa valtakeskuksen tahdon toteutuminen, ja lisäksi niiden avulla pyritään varmistamaan eri toimintojen yhdenmukaisuus. Tavoitteita käsitellään laajasti, jotta henkilöstö omaksuisi ne ja sitoutuisi organisaation virallisiin päämääriin.
     Organisaatiorakenteet kuvataan pysyvillä säänöillä, organisaation toiminta taas määräajoin tarkistettavissa yksityiskohtaisissa suunnitelmissa. Keskeinen arvo on tavoitteiden noudattaminen. Suunnitelmien kyseenalaistaminen ei ole hyväksyttävää. Niistä poikkeamien herättää organisaation sillä tulisia kysymyksiä”, Aimo Westerlund Kirjassa Johtaminen muuttuvassa julkishallinnossa, s.38, Pekka Huttunen, 1993.
     Ulkopuolisin silmin tarkasteltuna näyttää siltä, että Posti on edelleen jumittunut 30-vuotiseen takaiseen tilaansa, mikä osin on perusteltua sen valtakeskeisestä luonteesta johtuen, mutta avoimuus ja henkilöstöpolitiikka olisi pitänyt kehittää vuosikymmeniä sitten vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Tällaisten uudistusten suuntaviivojen luominen olisi ollut Postin hallituksen tehtä. Todennäköisesti aiheesta on Postilla strategiapaperi, mutta se on ollut vain paperia eikä reformeihin johtava linjaus, kuten valtakeskeisen ja byrokratiavetoisen organisaation tyyliin kuuluu.

  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *