Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella uskonto merkityt tekstit.


3815. Uskonto ja moraali

Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa. Joka tapauksessa ihmisessä on sisään rakennettu  kyky ottaa huomioon toisen ihmisen hankala tilanne ja auttaa toista avun tarpeen hetkellä. Kuinka vahvaa tämä on, riippuu varmaankin avunantajan hyväsydämisyyspankin saldosta ja likviditeetistä. Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti,...

2345. Iso Britannian kohtalo - Höyryä kaivoksiin, sanoi kuningatar

    Kun puhutaan Jerusalemista usein tulee mieleen sen uskontokuntien roolit. Se toimi kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden merkkikaupunkina, jossa nämä uskonnot loivat maailman globaalisuuden perustaa. Syystäkin kaupunkia pidetään kolmen uskontokunnan kaupunkina. Jos mukaan luetaan koptilaisuus, tähän listaan saadan yksi uskonta lisää.     Meille läänsimaalisille kristinusko merkitsee uskontoa laajemman maaililman kuvan avutumista. Se mahdollisti länsimaisen ajattelun, koulutuksen ja sivityksen kehittymisen ympäri nykyista Eurooppaa. Painokoneen keksimisen ja lukutaidon kehittymisen ansiosta sivistys alkoi viritä. Varhainen yliopisto-, sivistys- ja kultturiketju vääjäämättä osin väkivaltaisestikin runnoi itseään läpi pohajan perukoille saakka. Vaikka se teki myös pahoja syntejä uskonsotineen, se oli ehkpä siksi radikaali sen ajan ajattelumaailmassa ja rakenteissa. Se ei tyytynyt pelksätään pänttäämän ul...

2337. Esitutkinnassa olevan ex-ministerin Päivi Räsäsen ja Boris Johnsonin pitäisi tämä tietää

     Venäjän tsaari sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän löi pöytään yhtälön ax2 + 4x + 61 = 0, joten   Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojen ja sivistyksen perustan loivat Aristoteleen ja Platonin filosofiat ja tiedekäsitykset. Näistä ponnisti eteenpäin Rooman klassismi ja teknologia sekä kristinusko, joka tarjosi infrastruktuurin sen ajan tieteen ja teknologian kehittymiselle. Myöhemmin kirkko edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä, se oli jopa niissä osin radikaalinen.   Kristinuskon radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.      Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja...

2247. Usko Jumalaan

     Jotka uskovat jumalaan, eivät tarvitse kuin raamatun turvakseen, jos   epäily   valtaa mielen. Jos käy luterilaisten lahkojen suurilla kesäjuhlilla, jumalan sana todistajia on kymmeniä tuhansia.      Tosin oli Venäjän tsaarilla, kun hän sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän todisti voipuneelle tsaarille toisen asteen yhtälöllä Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Hiukkasfysiikan professori Laurikainen vakuuttui   jumalan olemassaolosta, kun hän selvitteli   atomin rakennetta. Kukaan muu kuin jumala ei pysyisi pitämään kassa yksittäistä atomia, koska se muodostuu lähes tyhjästä mutta, jossa   kuitenkin on miljardea   partikkeleita kiertämässä atomin ydintä.      Matemaatikko Abel...

2155. Moraali ja uskonto

     Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa.      Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti, että uskontoon katsomatta maailman sodissa tahallaan ohi ampuminen oli hyvin yleistä, pistimien käyttöä kammottiin.      Marc Hauserin ja Ilkka Pyysiäisen mukaan moraali ei tule...

2082. Olkoon Venäjä mikä on, vaan ei demokratia

     Varmaankin kaikille Venäjää seuranneille on tullut selväksi, että Janajevin juntan kaappausyrityksen jälkeen 1991 haaveet Venäjän demokratisoinnista on pitänyt ajat sitten heittää romukoppaan. Hyvää tarkoittavien länsimaisen demokratian ajajien silmät ovat auenneet sille tosiasialle, ettei demokratiaa voi eikä kannata tunkea ryminällä väkisin maihin, joissa yhteiskunnat ovat peruuttomasti ankkuroituneet juuriltaan satojen vuosien vanhoihin uskonnollisiin ja kulttuurisiin toimintatapoihin ja hallinnollisiin järjestelmiin. Eurooppa voi vain toivoa, että Putinin valta Venäjällä ja Assadin Syyriassa pitävät ja maat välttyvät kaaoksilta.      Venäjä ja Syyria ovat osoittaneet, että globalisaation tultua vanhojen arvojen ja toimintatapojen päälle, maahan syntyy voimavertikaalit ja bisnes- ja liikemiesverkostot.      Sivistyneistö- ja kulttuurihenkilöt haluavat pysytellä Putinin voimaverikaalin ja demokratian ulkopuolella. Demo...

2050. Uskonto ja moraali

     Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa.      Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti, että uskontoon katsomatta maailman sodissa tahallaan ohi ampuminen oli hyvin yleistä, pistimien käyttöä kammottiin.      Marc Hauserin ja Ilkka Pyysiäisen mukaan moraali ei tul...

1873. Lestadiolaisessa kurinpidossa

     Isosisälläni Kallella oli määräilyyn taipuvainen luonne, ja se nähtiin monta kertaa. Eräänä kesäiltana, kun pääskyset tekivät vielä illan viimeisiä nopeita pyrähdyksiään räystäiden alle, saapui korjaustouhuja seurailemaan hieman hutikassa ollut siirtolaismies, jota Kalle sanaakaan sanomatta löi nyrkillä leukaan. Välikohtauksen jälkeen mies kävi viikon Pennalassa puukko saapasvarressa.      Kovan luonteensa Kalle osoitti myös kieltämällä isäni siskon Taimin naimisiin menon kaksi kertaa. Tarjokkaina olivat itseoppinut radion korjaaja ja kaikkialle ehtivä sekatavarakauppias .      Kaikki, mitä muut kyläläiset tekivät, oli epäilyttävää tai niille piti ainakin nauraa. Kalle tiesi ja teki itse kaiken. Ainut henkilö, jonka edessä Kalle seisoi huulet viivana ja kädet pussihousujen saumoissa, oli eräs kokkolalainen iso katsastusmies.      Isän mentyä suoraan Lapin sodan päättymisen jälkeen Helsin...

1838. Onko Jumalaa olemassa

       Venäjän tsaari sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän todisti voipuneelle tsaarille toisen aseteen yhtälöllä Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojemme ja sivistyksemme perustan loivat ja edelleen elvyttävät klassismi ja kristinusko ja sen radikaalisuus, joka edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä. Radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.      Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström pohtii kirjassaan ”Mitä Jeesus tekisi” Jeesuksen olemusta. Kirjoittajan mukaan kirkon Jeesus on muuttunut alun perin toruvasta kasvattajasta, myöhemmin vallanpi...

1783. Jumala armahtaa, kuntosali ei

      Kontrollifriikki juoksee vaipuakseen muilta pääsemättömään ja suljettuun transsiin, josta vapautuminen tuo euforisen tilan. Hän ei ajattele kehoaan vaan pakoa itsestä.      Sen sijaan kuntosalifriikille sali on temppeli, jossa ei palvella jumalia vaan palvotaan itseä. Siellä vaiennetaan häpeän ja huono omanarvontunne.       Kuntosalin ja jumalanpalveluksen välillä on monia yhtäläisyyksiä: on ohjaaja, säännöt, rituaalit, kannustukset, musiikki, seurakunta, kipu ja toipuminen. Molemmista haetan lohtua ja parannusta (Yle, Lasso 23.12.).      Jumalanpalveluksessa jumala asettaa vaatimukset.   Salilla ne asetetaan itse. Todennäköisesti jumalan vaatimukset rasittavat vähemmän kun salin, koska jumala armahtaa, sali ei.        Edellä kuvattu endorfiinihakuisella harrastuksella on kuitenkin enemmän hyvä kuin huonoja puolia. Mieli virkistyy ja keho pysyy kunnos...

1631. Tunteet ja uskonto ovat kova juttu yksittäiselle ihmiselle ja kansakunnalle

     On selvää, että tunteet ovat pomojamme. Rationaalinen minä yrittää tikittää rinnalla, mutta tunnepomo saattaa usein päättää mitä teemme. Enimmäkseen tämä marssijärjestys on hyvä. Se tekee elämästä elämän.     Tunnejärjestelmämme ei synny tyhjästä, vaan sitä muovaavat vahvasti koko elämämme ajan ympäristö ja siitä tulevat vaikutteet ja impulssit. Tämä on hyvin salakavalaa, sillä luulemme tunteiden olevan oma asiamme ja jopa omistavamme ne. Täytyy kuitenkin huomata, että syvien tunteiden syntyminen muistuttaa tiedon syntymistä. Harvoin tieto on yksittäisen henkilön idea, vaan se puhkeaa esille yhteiskunnallisissa prosesseissa.      Tunteisiin perustuvat uskonto ja nationalismi ovat kova aisapari. Ne muodostavat monessa maassa yhteiskunnan moottorin. Tällaisella voima-aparaatilla saadaan myös valtavia tuhoja aikaan.      Niiden vaarallisuutta lisää se, etteivät ne tottele ja välitä rationaalisuuden syleilyistä. Päi...

541.Hovioikeuden päätös 10.1.2014 ympärileikkauksesta

Helsingin hovioikeuden mukaan nelikuukautisen pojan ympärileikkauksessa ei rikottu lakia. Leikkaus ei ollut lapsen edun vastainen ja se kuului isän uskonnollisen yhteisön tapoihin. Korkein oikeus on puolestaan linjannut, että uskonnollisista syistä ja lääketieteellisesti asianmukaisesti tehty ympärileikkaus ei ole rikos. Maallikon mielestä kaiken lainen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumien on vahingollista  ja  rangaistava. Suomen lainsäätäjäkin on tämä ottanut huomioon kieltämällä fyysiset ja henkisesti ahdistavat kurinpitotoimenpiteet. Koskemattomuus on otettu huomion myös perustuslain  7§:, jossa todetaan: ” Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua”. Herää kysymys, eikä peruslain kielto päde yksiselitteisesti vauvojen ympärileikkauksiin. Miksi kiellon yli kävelevät uskonnollisten menojen vaatimukset. Tyttölasten ympärileikkaukset ovat tietenkin rikoksia. Ne on erittäin vastemielisisä.  Niiden kohteeksi joutuu tuhansia tyttöjä Afrikan maissa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *