Kun maamme meni Nato ovesta sisään, voidaan viimeistään vähän provokatorisesti sanoa, että Suomi ei olekaan valtio, jolla on armeija, vaan armeija, jolla on valtio. Maamme on aina pyrkinyt pitämään huolta puolustuskyvystään ja sen seurauksena meillä on hyvin koulutettu ja motivoitunut armeija. Viimeistän Naton jäsenenä Suomi ei ole mikään vartiotorni Venäjän rajalla, vaan aktiivinen toimija Naton osana sekä rajojensa puolustaja. Tähän tilanteeseen perspektiiviä tuo muistelu Pariisin asemasta vuonna kesällä 1770 kesällä. Aika on kaukainen, mutta tapahtumat ovat tätä päivää. Sinä vuonna karkeat preussilaiset mellastavat Pariisissa ryöstänen juomat, viinit, ruoat ja naiset. Silloinen meno oli yksi yhteen Venäjän tämänhetkiseen miehittämiseen Ukrainan kaupungeissa. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Lopuksi on paikallaan heittää pieni kevennys. Eräältä lornjettia käyttävältä vanhalta rouvalta kysyttiin, miksi hän halusi käydä katsomassa vähän rivoa teatteriesitystä. Tähän rouva. - ...

Toimeenpano valiokunta saa aluksi pyytää audienssia Valko-Venäjän presidentiltä A. Lukasenkalta, että hän kommentoisi esitystä nato esitystä. Hän suuruuden hulluutensa edellyttää, että Suomesta tuleva kuriiri on hänen mittainen ekopöhö. Muutoin kommenttia ei tule, ei edes dollaripinolla. Kuten oli odotettavissakin, Suomessa on runsaasti ekopöhöjä Valko-Venäjälle lähetettäviksi. Muttei riittävän tyhmiä lähtemään hortoilemaan Lukasenkan ampumaradoille kauriita ampumaan. Monet vieraat ovat ampumaradan suojassa kauhusta täristen nähneet pitkän hyvin hoidetun arvokkailla patsailla koristellun hautarivin. Onneksi ikivirkku Kummola viikon mietittyään keksi oikean ja joutilaan miehen. Jääkiekon erikoissuurlähettiläs Rene Fasel on, kuin syntynyt tähän tehtävään.