Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Ylen Ykkösaamun keskusteli hallituksen sinetöimistä työmarkkina ukaaseista. Aihetta setvitti ministeri Satonen Ylen toimittaja Vaaherkumpun vetämänä. Avausjuttelu Suomen työmarkkina tilanteesta sujui harvinaisen asiallisesti ja myös asiassa tiukasti pysyen. Alun vakio toteamuksen Suomen tilanteesta ohitettuaan Satonen painotti siirtymistä nykyisestä Suomen palkkamallista Ruotsin mallin suuntaan. Uudessa palkkamallissa yleissitovuuden löysätään niin, että vientiala ei enää määrittäisi palkkojen korotuksen muodostumista, vaan siinä olisi joustoa paikallisen tilanteen mukaan. Laittomien lakkojen sakottamiseen toisi lievennystä se, että sakottaminen koskee vain tapausta, joista on olemassa työtuomioistuimen aiotun lakon kieltävä päätös. Tällä mallilla pyrittäisiin osaltaan turvaamaan maan kilpailukykyä. Kokonaisuudessaan tilanne on malli esimerkki siitä, miten näkemykset voivat jakautua kahteen eri leiriin sen mukaan, onko kyse palkkatyöntekijästä vain pääomilla toimeen tuvasta.

Näytti siltä, että Soinnin poliittinen lyhyt tavara kauppa on vaihtumassa sekatavara liikkeeseen, jossa opiskelijat lakot kevyttä kamaa. Nyt tuli studiossa tulta tupaan Soinin käsiään levitelevällä tahdilla. Siinä sai kyytiä Rinteen synnys talkoot, vihervasemmiston viime hallituskauden 10 miljardin budjettivaje ja kaikki mahdollinen, mikä Soinin tämän hetkisestä mielikuvituksesta löytyy. Lieneekö yleinen epäilys siitä, että Orpon varjohallituksen taustalla ohjaava EK vie köyhälistön ja muut sekuritasin vainoamat turmioon. Karvala pudisteli päätään elehtien Soinia lopettamaan, mutta tämä palaa uudestaan työelämä uudistuksiin. Tämä ei sopinut Blåfieldille, koska hän oli tänä aamuna päättänyt olla koko päivän jurrikka tuulilla. Niinpä Soini sai jatkaa, kuinka vasemmistoliitto on ryhmittynyt ay-väen tueksi jo ajat sitten. Blåfield yritti tuputtaa EK tähän väliin, mutta Soini   näytti turhaantuneelta. Kaiken kaikkiaan näytti siltä, että Soinin puhetykitys kärsii Ukrainan tavoin ammuspusta.

Termi oli rajojaan etsivän ja valloituksiaan puolustavan Yhdysvaltojen käytössä 1800-luvun puolivälissä (Manifest Destiny). Tämä peite nimi tuli käyttöön 1800-luvun puolivälissä amerikkalaisten valloittaessa maata Missisipi juonesta lanteen aina Tyynen valtamereen asti. Nyt Venäjän Putin näyttää pitävän maan Euroopan vastaista rajaa liian idässä. Tämä näkyy Venäjän varhaiskoulutuspolitiikassa. Siinä jo alakoululaisille opetetaan konepistoolin rakennetta ja käyttöä. Putin näyttää pitävän kutsumus kohtalonaan laajentumista länteen. Sama tauti on tarttunut myös muutamaan entisen Neuvostoliiton lännenpuoleisten rajamaiden johtajiin kuten Puolaan ja Unkariin päämiehiin. Historian tosiasia on kyllä, että sekä Puola ja Unkari ovat olleet aikoikaan mahtimaita, joita muut maat ympärillä kumartelivat miekan tahdissa. Tältä egoistiselta mahtailulta ei ole Suomikaan säätynyt. Tästä esimerkkinä Kalevan sepitykset kalevalaisesta suurkansasta, joka virsien tahdissa kasvatti mahtiaan. Tuorein esimerkk

”Maamme velkaantuu vähintäänkin 40 miljardia lisää hallituskauden loppuun mennessä, jos emme tee sopeuttavia toimenpiteitä. Emme voi jättää lapsillemme tällaista laskua.”   Tämä Eteläranta 10:n sanelema ukaasi on kuultu lähes joka, kun Orpo avaa suunsa median edessä. Ensimmäinen lause on pitää paikkansa, sillä olemme ajautumassa lamaan tai ainakin pitkään taantumaa. Toinen lause on hieman provokatorinen. Elämme viennistä sen arvon ollessa 2022 noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientinäkymin vaikuttavat maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuvat talousnäkymät, kauppasuhdanteet, raaka-aineiden hinnan muodostukset, kilpailu ja oma markkinointi ja ennen kaikkea sodat. Kuvatussa kontekstissa pienenä maana ulkomaan kaupassa olemme lastu laineilla ja lähes vailla mahdollisuuksia vaikuttaa sen isoon kuvaan. Miten tässä tulisi toimia? Looginen päätös lienee on varautuminen eri mahdollisuuksiin. Ilman analyysia tämä on hölmöläisten hommaa. Tämä ehkä onnistuu monen keinon samanaikaise

Presidentti Niinistä tokaisi Ukrainan sodan alettua, että naamiot ovat pudonnet. Mm. tämän seuraksensa Suomi lopetti Ahvenanmaan Venäjän konsulaatin. Nämä olivat ensimmäisiä konkreettisia sytykkeitä maamme Venäjä suhteen ruuvaamiskesi kireämmälle. Nyt tuntuu siltä, että kaikenlainen yhteyden pito ja liikenne Venäjään on poikki.   Tämä on virhe ja lyhytnäköistä. Kannattaa muistella, miten Venäjä suhteemme on ollut avain asemassa enemmän tai vähemmän rauhallisessa rinnakkaiselossa. Jo nyt on näkyvillä EU-maiden yhtenäisyyttä repivää ja päätöksentekoa ja hajaannuttavaa toiminta EU-politiikan kokonaistasolla. Tässä kokonaistaso ei ole eri poliittisten linjausten yhteissumma, vaan pääura, mihin suuntaan EU on menossa suhteessa Venäjään ja itseensä. Kumpi ruokkii toista, on väärä kysymys, koska yhtenäisyys ja EU muodostaa kompaktin kokonaisuuden eli niitä ei voi tarkastella peräkkäin eikä rinnakkain vaan sisäkkäin. Tässä tulee väkisinkin mieleen matematiikan kompaktisointi, ja se ei ole pikk

Ylen aamu TV:ssä työmarkkinakonkarit Rolf Sund ja Miina Helle ottivat tulisesti yhteen niin, että pärskeet löivät Niinistön portaille. Sund piti  EK:n nyt jyräämää ay-kenttä suitsevaa hallituksen kuripolitiikkaa paluuna 1950-luvun ilmapiiriin ja sen aikaisiin työntekijöitä nujertavaiin asetelmiin. Vaikka Sund yritti kuinka hieman epäuskottavastikin tuoda istunnon pöytään talonrakennuksen laman ja sen syventämät näkymät työllisyyteen, Helle ay-liikkeestä takinkäännöksen työnantajan leiristä pääoman puolelle tehneenä yritti jurnuttaa Sundin kiristysväitteet nurin. Helle oli selvästi varautunut tuomaan esille ns pohjoismaisen työehtojen ja palkkauksen sopimismallin. Sund osoitti ilmeillään, ettei se pidä Helteen tyylistä uhkailla ja pitää näkymättömästi hihassaan Orpon hallitusohjelman työmarkkina poliittista osiota. Kummankin keskustelijan sanojen välissä pursui piilotettu hämmästely perussuomalaisten takinkäännöksestä astua työnantajain puolelle. Sund oli kysymäisillään, onko PS ottanut

Professori Hannu Toivosen artikkeli tekoälystä oli terävä ja valaiseva. Tekoälyn olemassaolon voi pelkistää siihen, että se on vain sen takia, että valtavasti dataa ja laskentakapasiteettia omaavia ohjelmia on alettu kutsumaan tekoälyiksi. Tekoälyn mahdottomuus tulee esille jalkapallopelin simuloinnissa, sillä jo yksi syöttö sisältää äärettömän monta variaatio mahdollisuutta, joten tekoälyn käyttö jo tässä tapauksessa johtaa umpikujaan ja ylinumeroituvaan avaruuteen eli ”super” äärettömyyteen. Mikään maallinen sovellus ei kykene käsittelemään tällaista ongelmaa pätevästi. Ihmisen äly riittää  käsittämään ylinumeroitumisen, mutta tekoäly ei, koska puskee turhaan päätänsä seinään. 

Helsingin Sanomien 19.9.2023 jutun mukaan ihmisen sykeväli vaihtelee lepotilassakin. Nyt lääkärit ovat kehittelemässä vaihteluun pohjautunen mittaria ja tunnuslukija, joiden perusteella voitaisiin ennustaa ihmisen äkkikuolemisen riskiä. Voisi olla asiantuntijoille mielenkiintoista kokeilla, miten hyvin sykepoikkeama noudattaa normaalijakaumaa. Tähän näkemykseen ei ole mitään muuta perustelua, että luonnon tapahtumilla on yleensä tapana noudattaa normaalijakaumaa. Esimerkiksi säännöstelemättömien vesistöjen veden korkeuksien vaihtelut noudattelevat melko hyvin normaalijakaumaa (Gaussin käyrää muistuttaa kirkonkellon sivukuvaa). Jos näin tutkimusten mukaan olisi, sykevaihtelujen normaalijakauma voisi kertoa esimerkiksi, että niillä, joiden sykevaihteluväli on keskimäärin x, äkkikuoleman riski on y prosenttia.   syke, lepotila, sydän, leposyke, sykevaihtelu

Kemistä matkalla Rovaniemille tienvarsi oli laikutettu poltettujen talon kymmenmetrisillä uunin hormeilla ja niiden ympärillä  kärvistelevillä hiiltyneiden asuin rakennusten murheellisilla raunioilla. Sähkö- ja puhelin tolpat lojuivat käyttökelvottomina sikin sokin katkaistuina pitkin tienvarsia aina Ivaloon saakaa. Näkymä jatkui vilisevän pahaenteisenä  maisemana kilometri kilometrin jälkeen. Kuljettajan pysäytettyä auton veden kevennystä varten hän karjaisi ulos ryntääville: "Stop, stop pysähtykää. Täällä ovat tienvarret täynnä miinoja, tulen näyttämään miten toimintaan". Seisoessamme ulkona epämääräisellä poltetun aukean reunalla vähitellen saimme silmämme erottamaan kasviston seasta rikkiammuttuja kypäriä,  tyhjiä patruunavöitä, kasoittain avattuja säilykepurkkeja, puhki kulutettuja saapasrohjoja ja törkyisiä vaatekasoja. Saksalaisten vetäytyminen Neuvostoliiton vaatimuksesta oli  käynnissä. Siitä ei tullut niin helppo, kuin eräät Suomen sotilasjohdosta oivat kuvitelleet.

Ylen Kettumäen Viimeinen sana ohjelmassa eräs keskustelija  pelkisti polarisaation: ”Moni keskittyy itseensä niin voimakkaasti, ettei huomaa mitä ympärillä tapahtuu”. Toteamus oli istunnon ehdoton helmi, ja se kuvaa koko istunnon asetelmaa. Keskustelun realistisen lähtökohdan saamiseksi kannattaa mielessään tarkastella Suomen väestö populaatioita, ja sen perusteella hahmotta uudestaan yhteiskunnassa mahdollisesti tapahtuvaa polarisaatiota, sekä vasta tämän jälkeen käydä käsiksi, millaisia polarisaation muotoja ja haaroja mahdollisesti on olemassa. Voidaan syyllä väittää, että tavalliset peruskansalaiset ympäri maakuntia eivät tiedä eivätkä edes hahmota mitään polarisaatiota ympärillään. Se polarisaatio, mikä ohjelmassa pyrittiin tuomaan esille, on istunnon asiantuntijoiden itsensä ja median yleisinformaation perusteella kehittämää näennäispolarisaatiota. Tätä väittämää voidaan peilata siihen näkymään, mikä yhteiskunnan eri lohkoilla ympäri arkielämää, perheissä, työpaikoilla, vapaa

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Julkisuudessa on usein esillä, kuinka  lukemisen innostus on hiipunut. Tämän katsotaan koskevan erityisesti poikia. Lukeminen ei ainoastaan avaa vanhoja maailmoja, vaan tarjoaa elämän mittaisen varaston poimia nykyelämiseen rinnastuksia ja erilaisuuksia. Kirjat tarjoavat käsiteltäviksi ihmiskohtaloita ja mielikuvia siitä, miten kummallisesti asiat joillekin voivat tapahtua ja elämä oudosti keikahtaa. Lukemisen avulla voi saada käsityksiä siitä, miten asiat ovat jossain päin maailmaan kehittyneet juuri niin kuin ovat kehittyneet. Jossain nykyhetken tilanteessa lukemisen jättämä muistikontakti saattaa tuoda silmien eteen aineksia iloisuuden hurmasta, surun harsoista, hilpeistä onnen hetkistä ja karun sattuman parantavasta voimasta. Lukemisen tarjoama tietopohja voi huomaamattaan ilman ponnisteluja tuoda mieleen näkymän, joka resonoi henkilön jonkin välähtävän hetken tunnelman kanssa. Lukeminen ei tuo viisautta, vaan se tarjoaa lukijalle kuvitteellisen valtaistuimen, jossa voi vain istua

Annikka Mutanen kirjoitti HS:n Merkintöjä osiossa ihmisten ulkonäkö kysymyksestä sävyyn, että aivan turhaan, aivan turhaan /Kuuran kukka) itseäsi koristelet.  Naisen kauneus kysymyksessä maailma ei ole päässyt yhtään eteen päin sitten Sinuhe Egyptiläisen naisten noin vuotta 2200 ekr. Ylhäisten portto Nevevern evever  oli kauttaaltaan parhailla öljyillä siloteltu, Gretaan simpukoiden kuorien loistavalla punalla huulensa värjännyt ja Median maan öljyllä kaljun päänsä koereaksi kiillottanut lähes luokse pääsemättömäksi naiseksi. Faaraoiden hoveissa naiset kilpailivat faaraon ja ylhäisten hovimiesten suosiosta koruillaan, hiustensa väreillä, kynsiensä kiillolla, jäsentensä siroudella ja vatsansa avoimuudella. Sama naisten renessanssi vallitsi Rooman valtakunnassa. Siellä naiset kietoutuivat taidokkaisiin toogiin. Kaikki muistavat Marcus Aureliuksen ja Kleopatra tarinan. Kleopatrasta on tullut nykyajan kauneuden moodi. Aiheesta on tehty ainakin kolme elokuvaa. Viimeisimmässä näyttelivät pää

Hyvinvointialueen  ict:n on pystyttävä esittämään viiveettä ajantasaiset potilastiedot oikeaan aikaan, oikeaan paikaan, oikeille henkilöille, oikeassa muodossa. Sen avulla on pystyttävä seuraamaan ja raportoimaan hoitotyön vaikuttavuutta,   eri vaiheiden kustannuksia   ja käyttöasteita. Kaikki nämä on tehtävä kokonaistasosta ja vuodetasoon. Ennen käyttöönottoa on saatava kuntoon myös tietosuoja- ja asiakirjahallintalait. Kokonaisuuden kannalta tämän hetken tilanteessa liikutaan enemmän uskon kuin faktojen puheiden varassa järjestelmän valmistumisessa kahdessa vuodessa. Toivo näytetään pantavan ict-alustaan, johon maakunnan hoitoyksiköiden järjestelmät kytketään, jolloin päästäisiin käsiksi alustatalouden etuihin ja tiedon helppoon siirtämiseen ja käsittelyyn. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen X-road on alkutekijöissään, vaikka sen päällikkö on luvannut sen valmistuvan parissa vuodessa. Ongelma piilee siinä, että sadat hoitoyksiköt ympäri Suomea ovat tavalla tai toisella sitoutuneet

Hitaat käännepisteet ovat varallisia, ja ehkä juuri siksi antikin kreikkalaiset kutsuiva niitä peripetiaksi. Monet merkit viittaavat Suomen siirtyneen jo huonoon tulevaisuuteen viittaavaan peripetian linjalle. Teollisuutemme tuotannon volyymin alavireys ei vielä yksin riitä ennustamaan taantumaa kummempaa. Kun se saa kaverikseen asuntotuotannon tyrehtymisen ja asuntokaupan pitkittyneen alamäen, se rassaa hallituksen kurilinjan siivittämänä kotitalouksien arkiostosten volyymiä. Kasan köyhtymistä lisää korkotason nousu, joka   alkaa vaikuttaa niin piinaavalta, että nuoret pyristelevät eroon suurista kohtuuttomasti kukkaroa purevista korko menoista joko neuvottelemalla pankin kanssa tai panemalla kaiken all in esimerkiksi kääntymällä vanhempiensa puoleen taikka viimeisenä keinona jo tehdyistä kaupoista irti pyristelemällä. Tämä keskellä tiukoille joutumista pahentaa hallituksen leikkaukset vähätuloisilta. Päiväraha- ja asumustukileikkaukset pukkaavat rivakkaa alamäkikyytiä monelle perheel

Ylen lamaantuneelta Jälkipörssiltä piti kysyä: Mikä syynä, kun ei polle syö, rasittaako sitä liika työ? Lieneekö, syy tähän ollut pörssilaisten omiin talouksiinsa vaikuttava EKP herrapesäkkeen suhmurointien vipuvaikutukset omiin sijoituksiin. Joka tapauksessa EKP vitkuttele niin kauan, että väliin tulee aivan liikaa tekijöitä koron muutoksen vaikutuksen luotettavaksi selvittämiskesi. Eli taas finanssimaailma kokee ennalta arvaamattoman mullistuksen ja tällähän ei ole mitään tekemistä M. Jungnerin kanssa. Tämä on jokapäiväistä leipää niin kauan, kun täysin itsenäinen EKP on olemassa.   Nykyajan ”taloustiede” oppikokoelmana voi sanoa korkojen nostamisesta mitä tahansa, kun muut muuttujat ovat juuttuneet alueille, joissa niiden selitysarvo on lähellä nollaa. Nytkin on tilanne se, että vienti sakkaa tilaiskirjojen ammottaessa tyhjyyttään EKP:  jyristessä lainan oton ruttomaisuutta. Nyt pitää vapaa-ajattelija Jungnerkin mukaan realisoida valtion omaisuutta, mutta operaatiot ovat niin monimu

Tarkasteltaessa Venäjän sota Ukrainaa vastaan mahdollisimman faktapohjaisesti tulos on länsimaille yhtä kärsimystä. Venäjän suurmaa-asemasta seuraa, että Tsuktsien nimimaalta läheltä Yhdysvalojen länsirajaa katsottuna Ukraina on vain 8000 kilometrin päästä sijaitseva mitätön piste Venäjän kartta horisontissa. Kun on maantiellistä suuruutta, on myös monen laista  muuta suuruuttaa. Jos sieltä täältä ympäri Venäjän maata pakko-otetaan 10000 miestä, se ei näy missään ja 1000 kaatuneen katoaminen ei näy kenenkään menetyksenä. Tilanteen absurdisuutta lisää valtion tapa surra kaataneita ja onnettomuuden uhreja. Tämä näkyy siinä, miten julkisella vallalla on mahdollisimman heikosti kehittynyt kyky myötä elää kaatuneiden tai onnettomuuksissa läheisiään menettäneiden tuskaa ja murhetta. Tykinlaukaukset kyllä ammutaan johtajien makoillessa sillä välin uimarannoilla (ei Krimillä). Putin on päättänyt elää kauan. Tämä näkyy siinä, että hän panee myös toivoa maan näennäisen mahtavuuden lisäksi alak

  Ylen Jälkiviisaat oli ärjyllä päällä Partasen kaivelemien tutkimustietojen osittaessa, että kristillisten perussuomalaisten välisiä parisuhteita vältellään tai niihin suhtaudutaan jopo torjuvasti. Soini pani tämän entisten pääministerien loppu sijoituspaikkojen puuttumisen tilliin. Toinen naisjäsen suuttui tästä niin, että Ylen kahden vahtimestarin piti mennä pitelemään naista tuolissa kiinni. Tällä Välillä Partanen ehti luetella kolmen pääministerin sijoituspaikat. Hän aloitti helpoimmasta eli Rinteen yrityksestä päästä erään nimeltään mainitsemattoman rannikko kaupungin kympiksi. Toinen nainen ymmärtämättä kymppi sanan urologiaa vaati paikkaa Marinille. Nimeltä tunnettu nainen Partanen sadatteli, että Rinne on hyttysen hyrinää verrattuna Marinin tulevaan asiantuntija tehtävään sheikki Abbasin esikunnassa tutkimassa suomalaisen sauna viitan käyttöä hellemaissa. Tämä on valhe voimautti Soinia, sillä Marini menee Tonypojan säätiön konsultiksi konsultoimaan Maaseudun puoleen nostamis

Ylen Tv1:n kulttuuri cocktail mehusti nyt sieltä täällä sieppaamiaan korkeamman taiteen palasia katselijoiden purtavaksi. Nyt korvaan osui erään jäsenen tokaisema näyte viimeisimmän kirjan lukuanista. Hän oli aloittanut jättimäisen 900 sivuisen romaanin, jossa ensimmäinen sivu sai numeron 900. Jäsen ei ole päässyt eteenpäin kuin 150 sivua, kun pää on täynnä monimutkikkaita nimiä, vieraita paikkoja ja hämäriä lehtoja niin, niin että soisi jo valon näkyvän. Jos on mieltynyt pitkä perspektiivisiin lyhyessä ajassa romaaneihin, kannattaa lukea Volter Kilven Alastalon salissa. Siinä yhden päivän tapahtumiin uhrataan koko kirja. Jos kiinnostaa kuinka monipolvinen elämäkerta voi olla, pitää iskeä kiinni Kalle Päätalon 39 romaaniin. Päätalon lukemista helpottaa kirjojen ilmestymisen säännönmukaisuus. Kirjoja synty 1980-lvulta lähtien kerran vuodessa enenen joulua.

Tv1:n aamun politiikkaosiossa L. Nurmi muiden säestämänä esitti ontuvan näkemyksen puhemies Halla-ahon kyvyistä hoitaa eduskunnan puhemiehen tehtäviä. Halla-ahon kyvyt joutuvat pätsimäiseen testiin heti uuden kauden aluksi eduskunnan joutuessa käsittelemään ensi töikseen sille luovutettua rasismisi selvitystä. Halla-aho on linjannut tulevaa puhemies keskustelua toteamalla, että kyse on lähinnä siitä, millaisilla kielen ilmaisuilla kansanedustajat voivat heille äänestäjien lähettämiä rasismi näkemyksiä esittää. Tässä Halla-aho työntää vastuuta rasismisista äänestäjille. Eli kun äänestäjät puhuvat rasismin kielellä, kansaedustajien (politiikkojen) oli puhuttava samankaltaisella tai sitä resonoivalla kielellä. Tällaisessa perustelussa ei ole mitään järkeä, mutta se tarjoaa rasisteille kätevän takaportin puhua rasistisesti.