Kaikki alkoi siitä, kun Nixon irrotti dollarin kultakannasta Yhdysvaltojen kultakannan huvettua Vietnamin sotaan. Dollarista tuli kelluva valuutta. Valuutoista, jotka oli sidottu dollariin tai Englannin puntaan, tuli fiat-valuuttoja. Osaa valuutoista ei sidottu muuhun kuin näiden valuuttojen maiden hallituksien lupauksiin, uskomuksiin. Pankkiretoriikan omaksunut pankkimies sanoisi niiden arvon perustuvan kunkin valuuttaan luottamukseen markkinoilla.       Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloi mikään muu kuin finanssitalouden kelpo apuveikko luottamus ja hatara sääntely(, jota EU:ssa ollaan onneksi nyt kiristämässä). Kurssivaihteluja vauhditti Reaganin päätös purkaa pankkien sääntelyä. Valtioiden roolien supistamista kiihdytti Milton Friedmanin opit usuttaa valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa. – Valtio ei ole ratkaisu, vaan ongelma, sanoi Friedman. Nyt Suomi noudattaa nöyrästi tätä...

Kun otamme pankista lainaa, rahaa syntyy tilisiirtona tyhjästä. Tämä siksi, että lainan antaja pankki pyytää toiselta liikepankilta tai keskuspankilta valuuttavaranto, joka käytännössä on  uutta rahaa. Maailman talouden rahajärjestämä tuli epävakaaksi, kun sen vakauden turvaamiseksi tarkoitettu Bretton Wood menetti merkityksensä 1941. Siihen asti dollari oli sidottu kultaan. Kärjistäen voidaan sanoa, että luottamus vaihtui uskoon dollarin vahvasta asemasta. Tämä toi jonkinlaisen vakauden rahamarkkinoille, mutta kun Yhdysvallat kävi kallista Vietnamin sotaa, se alkoi painaa dollarin seteleitä rutkasti lisää. Tämä lisäsi entisestään raha- ja valuuttamarkkinoiden epävakautta lisäisten samalla valuuttakeinottelua, josta on tullut pysyvä ilmiö. Valuuttakeinottelussa raha syntyy taas tyhjästä lisää. Yksi tavallista kuluttajaa kiinnostava kysymys on, että vaikka institutionaalinen pankkijärjestämä voi luoda tyhjästä rahaa, sen kuluttajille kanavointi on haastavaa. Helikopterirahoitus ...

Ylen Jälkipörssin yksi jäsen heilautti minkkiturkkinsa kaulusta kertoen juuri tulleensa Kurikasta eläinkiusaajien majojen kaatamisreissulta. Vetäjän kysyessä kuhmua päässä, se oli syntynyt tappelussa eläinsuojelijan pässin kanssa, joka vasen sarvi oli puhkaissut minkkiturkin helmaan reiän. Kunnanjohtajan kieltäydyttyä korvaamasta tukin vauriota, leikkisä virkaatekevä tilapäinen toimistotyön tarkkailija Ala-Vetelistä oli käskenyt kääntyä paikallisen partion Suden pojat puoleen. Se on tappanut viime vuonna Yli-Iin lukkarin kaikki pihakanat ja päästänyt karkuun 306 karannutta punakettua, josta kuitenkin osa oli syöty kenttä hartauksen päätteeksi ja osa myyty epäilyttävän kimalluksen takia venäläisille ydinkäyttöisten sukellusveneiden polttoaineeksi. Sattumalla paikalle tullut Sukevan vankilasta karannut vanki lupasi vapauttaan vaataan korjata turkin, koska oli opiskellut vankilassa 15 vuota tällaisia taitoja ilman turkkeja. Virkaatekevä tilapäinen toimistotyön tarkkailija oli hetken pohdi...

Maamme alempia väestöluokkia uhkaa elintason laskupommi. Se ei hiivi, vaan on kiihtymällä viriämässä räjähdyspisteeseen. EKP on nostamassa viitekorkojaan aluksi nollalla alkavalla numerolla, mutta kohta se muuttuu kokonaisluvuksi, jolloin 100000 lainan hoitokulut nousevat noin 1000 eurolla vuodessa. Sähkön hinta on jo paikoin 12 penniä kilowattitunnilta, jolloin sähköllä lämpiävän omakotitalon sähkölasku saattaa kohota sekin yli 1000 eurolla vuodessa. Kun polttoaineen pumppuhinta voi nousta lähelle kolmea euroa litra, 10000 kilometriä vuodessa ajavalle lisälasku on noin 500 euroa. Todennäköisesti myös vuokrien korotus kiihtyy. Ruoan hinta on jo alkanut kivuta ylös päin. Kaiken lisäksi mainittujen tekijöiden vauhdittama inflaatio tänä vuonna tuskin jää alle kahdeksan prosentin. Tällöin varovastikin arvioiden keskivero neljänteen ja kolmanteen sosiaaliluokkaan kuuluvien ihmisten vuotuinen lisälasku on tuhansia euroja vuodessa. Kun otetaan huomioon, että jo nyt nämä luokat kipuilevat raha...

Ylen aamu TV ei näytä pääsevän eroon Kangasharjusta, kun puhutaan talousaloista. Miehellä on viides eri titteli menossa Ylen puuhissa näytettävissä. Yleensä on niin, jos tittelit vaihtuvat, kuin antiikin jumalat, aletaan kulkea vanhoja jälkiä ja toisaalta otetaan sieltä, mitä heloiten saadaan. Niinpä niin, Neula kumputtaa samaa uraa, Mies on jämäkkä ja pitkäsanainen, jos malttaisi puhua vähemmän. Hänen puhuessa kuuden prosentin inflaatiosta, argumentaatio voisi kummastuttaakin, mutta hänen siirtyessä prosentti laskuun, lopputulos hätkähdyttää. Mies on jo monena vuotena kaivettu pelon sekaisin tuntein naftaliinista puhumaan, mutta aina vain mieheltä löytyy suolattava kohti niitä, jotka odottavat huomisesta eilistä parempaa päivää. Yle oli nyt varautunut pitämään siilitukkaien sanansatajan kurissa raahaamalla studioon pitkän rahansa menettäneeltä näyttävän suomen ruotsalaisen Beurling Pomoelin, joka yllätti itseänsäkin, kun ei heti tyrmännyt Kangasharjua, vaikka selvästi näki, että Yle o...

Jälkipörssi eli tavallista kiivaimmissa tunnelmissa. Se tuli selväksi, ettei aloittelijoiden kannatta nyt pörssiin sijoittaa, vaan odotella parempia aikoja. Arno Ahosniemi yritti säilyttää viileytensä, mutta purskahteli saarnaamaan totuuksia aloittelijoille, mutta vaikea selkoisesti. Valtteri Ahti sitä vastoin oli kiivaalla ja samalla opettavaisella tuulella. - Meillä on vuosikymmeniin suurin inflaatio, josta puolet johtuu amerikkalaisten kiitospäivästä. (Jos olisin amerikkalainen en välttämättä viettäisi kiitospäivää tietyistä syistä) Mutta mennään taas opettavaiseen Jälkipörssi istuntoon. Ahtin mukaan lasku johtuu inflaatiosta, keskuspankkipolitiikasta, koronasta, geopolitiikasta ja työvoiman saannista. Tiina Helenius korosti, että tämän kertainen lasku on sellainen, että kohta palataan entiselle kasvu uralle. Keskustellun ulkopuolinen jäi ihmettelemään, eikö vanha sääntö, jossa pitkän nousun jälkeen voi tapahtua raju notkahdus lähtöpisteen alapuolelle ja tämän jälkeen uusi nousu, en...

Päivän HS:n taulukon mukaan maailman velka on nelin kertaistunut 20 vuodessa.   Velan ei tarvitse välttämättä olla rahaa, mutta finanssipolitiikan nopeat liikkeet antavat aihetta olettaa valta osan velasta olevan helposti liikuteltavia bittejä tietoverkoisa. Klassisen näkemyksen mukaan uuden rahan syntymisen perusta on lisääntyvä työ ja pääomien tuotto. Jälkimmäinen johtaa automaattisesti yhteen tapaan rahan syntymiselle tyhjästä. Jos minä vuokraan naapurin isännälle 10 eurolla polkupyöräni hänen viina kauppareissulleen ja koko maailman valuuttakanta on sidottu tavalla tai toisella niin, ettei ylimääräistä kymppiä irtoa mistään, kuvitteellisen maailmanpankin on painettava minulle uusi kympin seteli. Käytännössä ei tietenkään näin ole, sillä finanssipolitiikan rahan määrä on kymmeniä prosentteja suurempi kuin reaalitaloudessa pyörivä raha. Suurin koneisto uuden rahan syntymiselle ovat pankit lainatessaan ”raahaa” asiakkailleen niin, ettei setelit näy asiakaan eikä autokauppiaan raha...

     EU Saksan johdolla suunnittelee EKP:n kautta 500 miljardin euron avustuspakettia jäsenmailleen uudistushankkeille, ei koronan hoitoon. Valettavasti itä- ja eteläryhmän maat eivät ole kaikilta osin kypsiä käyttämään rahoja tähän tarkoitukseen, vaan isännätön raha lipuu osin epämääräisiin kohteisiin esimerkkinä eräässä Italian osassa sijaitsevat 20-vuotiset uusstadionin rauniot.      Parempi tapa olisi jakaa rahat suoraan kansalaisille kulutukseen. Ekonomit sanovat tähän, että operaation seurauksena inflaatio syö rahojen ostovoiman. EU-maiden ollessa hyvin eritahtisia kansantalouksissaan, yksityistalouksissaan, kulutustottumuksiltaan, kulutustavara tarjonnaltaan ja kysynnältään inflaatiovaaraa ei ole. Jos rahat osoitetaan henkilötunnuksen jokaiselle rekisteröidylle asukkaalle, niiden väärin käyttö vippaskonsteilla on toki mahdollista, mutta hävikki on vain prosenttien luokkaa. Se on huomattavasti pienempi kuin etelän maataloustuissa.

     Yhdysvallat rahoittaa keskuspankkinsa kautta 3000 miljardilla dollarilla koronakriisin runtelemaa talouttaan. Myös Britannia antaa mittavan tukipaketin keskuspankkinsa avustuksella. EU sopimisen artikla 123 kieltää EPK rahoittamasta suoraan jäsenmaitaan, vaan se pitää tehdä pankkien kautta. Nyt EU pitää keksiä keino rahoittaa kunkin maan keskuspankkia mittavilla korontukipaketeilla. Tätä ovat ehdottaneet Konsta Nylander ja Ilkka Kärrylä päivän HS:ssä ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006497420.html ). Kannatetaan.      EKP:n lainakirjoilla Suomen pankille operoidut rahat voisivat olla miljardeja euroja eikä se vielä aiheuta inflaatiota. Rahanpainamisesta aiheutuu inflaatiota silloin, kun se jaetaan tilanteessa, jossa on jo tuotantokapasiteettia ja maksavista asiakkaista. Nyt Suomessa ollaan vaiheessa, jossa tuotanto on jouduttu ajamaan alas, ihmisiä on suuret joukot työttöminä ja rahattomia ja monet yritykset eivät pysty maksaan kiinteitä kusta...

     Kaikki alkoi siitä, kun Nixon irrotti dollarin kultakannasta Yhdysvaltojen kultakannan huvettua Vietnamin sotaan. Dollarista tuli kelluva valuutta. Valuutoista, jotka oli sidottu dollariin tai Englannin puntaan, tuli fiat valuuttoja. Osaa valuutoista ei sidottu muuhun kuin näiden valuuttojen maiden hallituksien lupauksiin. Pankkiretoriikan omaksunut pankkimies sanoisi niiden arvon perustuvan kunkin valuuttaan luottamukseen markkinoilla.      Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloi mikään muu kuin finanssitalouden kelpo apuveikko luottamus ja hatara sääntely(, jota EU:ssa ollaan onneksi nyt kiristämässä). Kurssivaihteluja vauhditti Reaganin päätös purkaa pankkien sääntelyä. Valtioiden roolien supistamista kiihdytti Milton Friedmanin opit usuttaa valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa. – Valtio ei ole ratkaisu, vaan ongelma, sanoi Friedman. Nyt Suomi noudattaa nöyrästi tätä oppia.    ...

  Vuoden 1973 öljykriisissä öljyn hinta kipusi kahdesta kuuteen dollariin. Siitä alkoi epävakauden aika, jolloin valuuttojen kurssit heilahtelivat entistä voimakkaammin, etenkin fiat valuuttojen kurssit. Tuotantokustannukset nousivat, inflaatio laukkasi ja säästäjät menettivät säästöjensä arvoja inflaation takia.      Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen. Näin syntyi velkakone, joka syyti markkinoille velkaa, ja sitä kautta uutta rahaa. Velasta tuli kasvun polttoainetta ( http://areena.yle.fi/1-3286330 )      Miten tämä tapahtui? Pankit omistavat vain pien osan lainaamastaan rahasta. Liikepankki luo rahaa, kun se antaa lainaa lupauksella velan maksamisesta. Rahasumma ei enää ole, kun laina on maksettu (Ann Pettifor http://ar...

EU-maissa kasvu ei näytä lähtevän  käyntiin EKP:n matalan korko- ja inflatiotason politiikasta huolimatta. Euro pysyy kalliina verrattuna dollariin. Vienti ei vedä. Maiden budjettialijäämät ovat suuret ja valtiot velkaisia Kannaitsiko EU:n soveltaa Japanin pääministerin Aben agressiivista rahapoltiikkaa? Maassa on kasvu jäänyt polkemaan vuosikymmeniksi paikoilleen, valtiovelka  on 150 prosenttia BKT:stä ja talous deflaatiossa. Erikoispiirteenä on, että velka on pääosin kotimasta. Nyt on piristystä havaittavissa. Tunnetusti EU on valinnut pääinstrumentiksi  taloudensa oikaisemisessa EKP:n  manageroimat apupaketit, joista Irlanti näyttää selviävän ensimmäisensä. Useiden talousgurujen kommenttien rivien välistä pilkahtele Yhdysvaltain valtti: dollari on  maailman valuutta ja vain Yhdysvalloilla on valta painaa sitä lisää. EKP voisi ottaa tästä nyksyistä agressiivisemmin oppia sen sijaa, että se kuuntelisi joidenkin talousasiantuntijoiden esityksiä euron def...