Päivän HS:n taulukon mukaan maailman velka on nelin kertaistunut 20 vuodessa. Velan ei tarvitse välttämättä olla rahaa, mutta finanssipolitiikan nopeat liikkeet antavat aihetta olettaa valta osan velasta olevan helposti liikuteltavia bittejä tietoverkoisa.
Klassisen näkemyksen mukaan uuden rahan syntymisen perusta on lisääntyvä työ ja pääomien tuotto. Jälkimmäinen johtaa automaattisesti yhteen tapaan rahan syntymiselle tyhjästä. Jos minä vuokraan naapurin isännälle 10 eurolla polkupyöräni hänen viina kauppareissulleen ja koko maailman valuuttakanta on sidottu tavalla tai toisella niin, ettei ylimääräistä kymppiä irtoa mistään, kuvitteellisen maailmanpankin on painettava minulle uusi kympin seteli.
Käytännössä ei tietenkään näin ole, sillä finanssipolitiikan rahan määrä on kymmeniä prosentteja suurempi kuin reaalitaloudessa pyörivä raha. Suurin koneisto uuden rahan syntymiselle ovat pankit lainatessaan ”raahaa” asiakkailleen niin, ettei setelit näy asiakaan eikä autokauppiaan rahapussissa.
Valtavimpia uuden rahan luojia ovat kuitenkin
Yhdysvaltojen ja EU:n keskuspankit. Kun niissä setelikone panna käyntiin, niin
kärjistäen vain koron nousu on ainut vahtikoira hillitsemän rahan levittämistä.
Kommentit
Lähetä kommentti