Muutama helle päivää sitten kaksi lasten lastani rynnistivät sisään ja heti pakastelokerolle jäätelötuutteja ottamaan. Mutta voi kurjuus, oli vain enää yksi tuutu jäljellä. Ehdotin, että katkaistaan tuutti niin, että kumpikin saa saman verran. Nuorempi etsi veitsen käteeni ja mittaili tarkkaan puolivälin, josta minun pitäisi katkaista tuutti. Vanhempi katseli hetken tyytyväisenä vieressä, mutta ennen, kuin ehdin tuutin kimppuun, hän sanoi, että minä saan vähemmän.
Sanoin, että
mitataan tuutin sivun pituus ja tehdään sen perusteella jako. Sekään ei tuntunut
sopivan kummallekaan. En puhunut lapsille mitään jaon oikeudenmukaisuudesta,
mutta vakuutin, että nyt saatte yhtä suuret palat jäätelöä.
Mittasin
tuutin sivun pituudeksi 12 cm. Merkitsin tuutin kärjestä sivua pitkin pisteen x,
josta etäisyys kärkeen 12-x, Silloin saadaan kappaleiden symmetrisuuden
perusteella kaava ((12-x)kolmanteen)/(12)kolmenteen kolmanteen =0,5.
Yhtäkkiä kun avohoidossa ja umpihumalassa olevan kaveri vähän väliä toistama lause Arkhimedeksestä tuli mieleeni: kappaleen tilavuus
on yhtä suuri kuin sen syrjäyttämän vesimärän tilavuus. Nyt siis siirryttiin
sujuvasti painosta tilavuuteen, mutta se sai kelvata nyt.
Tämä oli lapsille
tienkin hebreaa ja niin lopuksi turvauduin kaapistani löytämiini kemian purkkeihin
ja pulloihin. Panin mitta purkin täyteen jäävettä. Upotimme siihen jäätelön
varavoisesti ja mittasimme purkin ylitulevan veden määrän. Upotimme jäätelön
uudestaan siihen pisteeseen saakka, että purkkiin yli tullut vesimäärä oli 0,5
kertaa edellinen vesimäärä. Kun jäätelö katkaistaan tässä pisteessä, kumpikin
saa yhtä suuren tilavuuden jäätelöä.
Siitä lähtien
olen pitänyt aina parillisen määrän jäätelötuutteja pakasteessa.
Kommentit
Lähetä kommentti