Talouskamina käy kuuman kuin sulaton kita. Poliitikkojen loitsut sinkoivat ilmaan mustina kekäleinä. Tämä nähtiin eilen mtv3:n vaalipaneelissa. Puoluejohtajat kelaavat edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä 100 tuhansia uusia työpaikkoja. Liikutaan etiikan rajamailla.      Suomeen on syntynyt ainutlaatuinen tilanne maan historiassa. Median ansiosta jo puolet kansasta osaa ulkoa talousliturgian sakramentit. Tästä ulkoluvusta ei voi syyttä kanssa, vaan epäilty on itse susi: taloustiede. Sen ohuita kinttuja ei nyt kuitenkaan ole aikaa murehtia.      Pitääkö nyt ottaa esille fundamentit? Valtion tehtävänä on viime kädessä turvata kansalaistensa elämä ja yhteisöjensä toiminta.      Ministeri Ihalaisen viimeisimmän lausunnon mukaan maassa on 150 tuhatta pitkäaikaistyötöntä, jotka eivät työllisty olkoon taloustilanne mikä tahansa. Kaiken kaikkeaan maassa on noin miljoona ihmistä päivärajojen ja sosi...

Tunnettua ja monissa yhteyksissä todettua on, että väestömme vanhenee ennätysvauhtia. Vain Japani panee paremmaksi. Helsingin Sanomien taloussuvuilla 21.2. oli esimerkkitapaus, miten vanhus joutuu rahoittamaan hoitonsa myymällä asuntonsa. Rahojensa loputtua hän joutuu kääntymään kunnan puoleen. Aiheen käsittely jatkui lehden mielipideosiossa tänään. Tiettävästi ensimmäisen kerran tämän kaltaisen ajatuksen julkisuudessa esitti nyt eläkkeellä oleva HYPO:n toimitusjohtaja Matti Inha, tosin eleganttina käänteisenä lainana. Finanssisektori onkin kiinnostunut optiota muistuttavasta vanhuksen omaisuuden käyttämisestä vanhushoidon rahoittamiseen. Muutoinkin useissa tapauksessa vanhuksen hoitorahat päätyvät monikansallisten hoitoketjujen tulostilille, ehkä veroparatiiseihin. Eli laajalla rintamalla vanhushoidon rahavirrat ovat ohjautumassa finanssisektorille ja monikasallisille yrityksille On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että joissain elämän tilanteissa kotitalous tai yksittäinen ihm...

Yksityinen on tehokkaampi. Tällainen väite esitetään usein perusteluna vanhushuollon yksityistämiseen, muiden muassa Antti Blåfield HS:ssä. Blåfield puhui yksityissektorin tehokkuusosaamisesta ja että viranomaisten pitää valvoa yksityisiä palvelulaitoksia. Samasta asiasta professori Paul Lillrank kirjoiti HB:ssa 21.11.2013 toteamalla, että yksityisiä yrityksiä vastaan on helpompi hyökätä, koska   niillä on kasvot ja siksi niille syntyy imogotappiota. Ei ole mitään näyttöä, että   yksityinen sektori olisi palvelulaitoksissa tehokkaampi kuin julkinen. Yksityinen tähtää voittoon ja se on perittävä asiakkailta. Tehokkuustermi häiritsee tässä yhteydessä.   Pitäisi puhua kustannuksista ja laadusta.   Tehokkustermi hämää kätevästi nämä   molemmat alleen. Kun puhutan kustannuksista tarkoiteaan usein taloudellisuutta, pelkistäen yksikkökustanuksia eli hoitopäivän hintaa. Tämä on aivan eri asia kuin laatu. Yleensä käy niin, että kun yksikkökustannuksia pienen...