Päivän HS:ssä oli kaksi vetävän tuntoista artikkelia tohtoreiden merkityksestä työelämässä. Toinen painotti näiden käyttämistä yleensä yhteiskunnassa ja toinen valtionhallinnossa. Molemmat ovat tärkeitä avauksia, sillä tietävältä ihmiseltä voidaan odottaa avartavien työn tuottavuutta kohentavien elementtien tuomista ja kehittämistä työyksikköön. Tämä edellyttää, että hänelle annetaan välineet ja tuki toimia, vaikka suppeallakin alalla, kunhan se on työyksikön parhaaksi. Tämä puolestaan ehdottomasti edellyttää johdon ja muun työyksikön neuvotteluja tohtorin kanssa tai rekrytointi ja tuleva toimenkuva ovat niin selkeitä, että tohtori istuu työyksikköön osuvasti kuin kirveen varsi silmäänsä. Kaikki epäselvyyden asteet ovat kuitenkin käytettävissä tohtorin tulossa taloon ja uusia voidaan keksiä. Pahimmassa tapauksessa hän voi tulla tupsahtaa taloon vanhan kansan sanoin, kuin puhemies neitoa vihille pyytämään.  Kyse voi olla myös jonkin korkeamman tahon lisävauhdin antamisesta tohtorin ...

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin Kivelän kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, se painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain määrin kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaisella ministeriöllä oli omat tietohallintostrategiansa ja toisten ministeriöiden tietojärjestelmiin yhteen sopimattomat sovellutuksensa, hajaannus oli suuri. Tämä oli seurausta siitä, kun kehys- ja tulosohjauksessa delegoitiin asioita virastojen ratkaistaviksi. Siinä samalla menivät myös tietojärjestelmäkysymykset ja laiteasiat ministeriöistä virastojen ratkaistaviksi. Lopputuloksena oli suuri määrä yhteensopimattomia sovellutuksia, mikä ...

Aluksi on heti todettava, että raportin ajatusmallit ovat tarkoitettu täydentämään muiden muassa W. Beveriden ja P.Kuusen esittämiä hyvinvtointivaltion periaatteita. Tämä on sanottu raportin ensimmäisillä sivuilla. Raportissa on paljon tietoa, johon soisi päättäjien ainakin jollain tavalla perehtyvän. Pelkistäen rapotissa hyvinvointivaltio versio 1.0 on Beveriden ja Kuuseen malli ja hyvinvointiyhteiskunnan veriso 2.0 on malli, jossa on siirrytty *negatiivisesta positiiviseen *reaktiivisesta proaktiiviseen *objetkista subjetktiin *partiaalisesta holistiseen *hyvinvointivaltiosta informaatoajan hyvinvoinnin   yhteiskuntaan Tämä on käypä asetelma, muttei siitä avaudu uusia keinoja Suomen tilanteseen. Oli outoa havaita, että Castells esitti Espanjan veroviraston mallin esitäytetystä verolomakkeesta ainutlaatuisena. Onha meillä ollut pitkään tämä palvelu. Tärkeinä haasteian esitetään *elämäntavan haaste *talouden haastee *tietoyhteiskunnan haa...