Suomen saaristo on ainutlaatuinen eikä sen tavernoissa lyödä mitä tahansa kalafilettä pöytään, vaan saaristolaista. Joka ei ole siellä seilannut on vaikeaa käsittää sen kauneuden ja lumoavuuden monimuotoisuutta. Entinen kansanedustaja ja Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman totesi katsellessaan Turun saaristoa veneestään, ettei demarit ainakaan ole saaneet aikaan tätä näkyä. Tässä ihanuudessa täytyy muistaa, että kylmässä ja kovassa myrkyssä toivoo kovasti maakaavansa kotana lämpimässä vuoteessaan. Ihamuotila puhui samankaltaisella ihastuksella saaristostamme ihastellen sen viehättävyyttä. Erityisesti hän korosti saariston markkinointia Euroopan eliitille. He jahteineen varmaan ihastuisivat meren näkymiin sen saarien lumoon. Tämä varmaan pitää paikkansa. Se edellyttää eliittitason yöpymismahdollisuuksia ja siihen liittyvää muuta infrastruktuuria. Ja kun kysyntä on, löytyy rahaa investointeihin. Ihamuotila osui todennäköisesti oikeaan. Tämä siksi, että tehokkaasti suunnitella ja t...

Sanoessani Valion kottorissa, ettei minulla ollut vielä varsinaista taittokonetta purkin litistämiseen, hän katsoi minuun epäluuloisesti ja nuuhki linnunpöntön sisään sanoen sen haisevan vanhalle piimälle. Sanoin närkästyneenä piimän haisevan aina pahalle. ”Älkää nyt hulluja puhuko”, Junkkarinen sanoi ja jatkoi: ”Tekeekö teidän kone esitaiton, jossa ensin pohja painuu sisään ja sitten sivuseinät?” Vastatessani myöntävästi pakkauspäällikkö tuli huolestuneen näköiseksi, koska heidän ohjeidensa mukaan taittamien tuli aloittaa tölkin pohjasta sivuja vasten, ja sitten vasta tölkki puristettiin kasaan. ”Emme voi muuttaa kymmeniin tuhansiin tölkkeihin painettua ohjettamme”, sanoin Junkkarinen ja katsoi minua kysyvästi. Hän selaili edestakaisin taittokoneen piirustuksen selitysosaa, monta sivua kerralla, tarkastellen välinpitämättömästi suojavaatimuksia ja kuvioita. Hän keskeytti aloittamani esitelmän määrätietoisella yskähdyksellä sen näköisenä, että hän otti nyt kuskin paikan. He vois...

Päivän HS:ssä Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan ja Jyväskylän yliopiston professori Tarmo Mannisen mukaan Suomessa saattaa olla paljon huonosti johdettuja yrityksiä. Tässä he viittavat muiden muassa sukupolven vaihdoksen tekemistä liian houkuttelevaksi veroeduilla, jolloin johtoon voi tulla huonosti motivoituneita lähisukulaisia.   Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa 17.12 Baretnskeskuksen johtaja Martti Hahl ihmetteli suomalaisyritysten haluttomuutta osallistua Norjan, Ruotsin ja Venäjän arktisten projektien tarjouskilpailuihin, vaikka yrityksillä on saatavilla joka kuukausi uusi 20-sivuinen tarjousluettelo. Projekteissa pyörii investointirahaa 70-220 miljardia euroa. Hahl jopa sanoi provosoivasti, että suomalaiset eivät ole myyjiä vaan odottajia. Ruotsalaiset pitäisi palkata myyntimiehiksi. On myös itsetutkiskelun paikka, miksi meillä kokonaisuudessaan vienti ei vedä. Maalla on koulutuettua työvoimaa ja raaka-aineita. Perusinfra on kunnossa ja oikeusvaltio toimii. Mo...

YK:n pahimman skenarion mukaan maapaollon väkiluku  vajaan sadan vuoden kuluttua on 17 miljardia ihmistä. Tämä vauhti muuttaisi rajusti voimasuhteita jo vuonna 2025 Intian noustessa talousmahtina Kiinan ohi. Suomen kannattaisi jo nyt varautua Intian mahtiin mitä  pikimmin. Tätä varten pitäisi organisioda olemassa olevia viennin edistämisyhtiöitä ja –toimijoita uudelleen. Tällöin päämääränä on   päästä Intian markkinoille jo tässä vaiheessa luomalla suhteita ja edistämällä kaupaa sekä tuotantoa. Nykyiset hajautetut ministerivetoiset delegaaiot eivät tähän riitä. Vaikka kokemukset Intiaan ulkoistamisesta eivät ole aina hyviä, tämä raadollisuus on hyväksyttävä ja ryhdyttävä tavalla tai toiseslla nykyistä tiiviimpään kanssa käymiseen Intian mahti-, liike- ja teollisuussukujen ja suuryritysten kanssa. Meno Intiaan perustuu faktaan. Intia kehittyyy ja paisuu. Kiina on jo nyt laskevalla kaarella.

On hyvä, että nuoret haluavat konsulteiksi, mutta ammattiin ei kannata ryhtyä suoraan kulunpenkiltä, sillä epäpätevä konsultti on työtön muutamassa kuukaudessa. Koulunpenkiltä konsultiksi on mahdollista vain, jos opiskelija on hankkinut opintojensa ohella jonkin alan vahvan eksperttyiden, jolla on kysyntää. Tällöinkin avautuu vain mahdollisuus konsultiksi, sillä konsultilta edellytetään *kykyä saada aikaan muutoksia toisten ihmisten avulla  *nopeaa tiedon omaksumiskykyä  *kykyä jatkuvasti tuottaa ratkaisuja ainutlaatuisiin ongelmiin  *jatkuvaa kritiikin vastaanottamista ja analysointia  *toimimista paineen alla  *epävarmuuden sietämistä  *pitkäjänteistä työtä, joka on silti pirstaleista ja intensiivisyydeltään vaihtelevaa  *hyvä itsetuntoa ja rohkeutta *kykyä toimia eri ympäristöissä ja erilaisten asiakkaiden kansa  *kykyä markkinoida osaamistaan. Tällaisia taitoja ei opita vuodessa tai kahdessa, vaan tarvitaan monen vuoden kestävä ...