888. Kamppailu Citymarketin hyllytilasta

Sanoessani Valion kottorissa, ettei minulla ollut vielä varsinaista taittokonetta purkin litistämiseen, hän katsoi minuun epäluuloisesti ja nuuhki linnunpöntön sisään sanoen sen haisevan vanhalle piimälle. Sanoin närkästyneenä piimän haisevan aina pahalle. ”Älkää nyt hulluja puhuko”, Junkkarinen sanoi ja jatkoi: ”Tekeekö teidän kone esitaiton, jossa ensin pohja painuu sisään ja sitten sivuseinät?” Vastatessani myöntävästi pakkauspäällikkö tuli huolestuneen näköiseksi, koska heidän ohjeidensa mukaan taittamien tuli aloittaa tölkin pohjasta sivuja vasten, ja sitten vasta tölkki puristettiin kasaan. ”Emme voi muuttaa kymmeniin tuhansiin tölkkeihin painettua ohjettamme”, sanoin Junkkarinen ja katsoi minua kysyvästi.

Hän selaili edestakaisin taittokoneen piirustuksen selitysosaa, monta sivua kerralla, tarkastellen välinpitämättömästi suojavaatimuksia ja kuvioita. Hän keskeytti aloittamani esitelmän määrätietoisella yskähdyksellä sen näköisenä, että hän otti nyt kuskin paikan. He voisivat harkita yhteistyötä, jos minulla olisi toimiva näytekappale koneesta, mutta minun tuli huomata, kuinka vaikeaa laitetta oli saada markettien hyllyille esille. ”Kamppailu hyllytilasta on raivoisaa. Kuka teidän koneenne sinne panee?” Hän esitti kysymyksen siihen sävyyn, että näin jo itseni harhailemassa Citymarketissa linnunpönttö kainalossa hyllytilaa raivaamassa. Myöhemmin pikkupatentti tuli No:lla 4832 ja nimellä ”Laite tölkkien pakkaamiseksi”, mutta siihen asia jäi.