Muutaman viikon kuluttua soitti talonmies
ja kertoi, että isä oli viety sairaalaan. Isä oli päässyt ryömimällä puhelimen
luokse ja soittanut talonmiehelle, joka oli hälyttänyt ambulanssin. Sairaalassa
isä oli lähes tajuton, eivätkä lääkärit saaneet selville, mikä miestä vaivasi. Veriarvot
olivat edelleen heikot ja liikkuminen omin jaloin toivotonta. Viikon päästä sairaalasta
oltiin taas isää passittamassa kotiin, mutta enää harkintani ei estänyt kimpaantumista.
Kielsin jyrkästi lähettämästä häntä mihinkään. Sosiaalityöntekijä vänkäsi vastaan
ja kehaisi kotipalvelujen hyvyyttä ja oman kodin turvaa. Minua rupesi hymyilyttämään,
mutta se hyytyi nähdessäni invataksin odottavan isää ulko-ovien edessä. Sain sovittua,
että kaupungin sosiaalityöntekijät perehtyvät isän huusholliin ja arvioivat, miten
hän selviäisi askareistaan.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti