Ministeriön sisäiseen budjettiriiheen
kasattiin osastolla papereita täydellä paineella. Ei riittänyt, että esitettiin
oikea asia, vaan piti olla tarkka, että useissa eri budjettiluvuissa mainittu sama
asia oli kerrottu samalla tavalla joka paikassa. Budjettiosaston
budjettisihteeri Kati Suihkonen piti näpeissään budjetin määrärahoja tuntien
pennilleen jokaisen momentin. Turhaan ministeri ei hänelle jokavuotista
lounasta tarjonnut budjettiesityksen valmistuttua. Pääsin hetkeksi eroon papereista,
sillä toukokuussa 1992 seisoskelin Kivelän ja Pekka Tuomiston kanssa Smolnan aulassa,
jonne oli kertynyt minulle tuntemattomasta syystä TV-kameroita ja paljon lehtimiehiltä
näyttäviä ihmisiä. Oli vaikea uskoa, että mediaväkeä veti puoleensa hallituksessa
nyt tehtävä päätös julkishallinnon kehittämislinjoista. Odotus esittelyyn jatkui
ja jatkui hämärien huhujen vihjaillessa jotain suurta olevan tulossa. Pippurinen
Sirpa tuli viereeni seisomaan sipisten salaperäisesti korvaani suorasta televisiolähetyksestä.
Yhtäkkiä ovet avautuivat Ahon ja Rehnin rynnätessä saliin pitämään tiedotustilaisuutta
takaseinälle loihditun pöydän taakse. Kysymyksiä sinkoili solkenaan. Historiallisen
suuri Hornet-kauppa oli päätetty. Sirpan ihmetykseksi lähdin tilaisuudesta pois
jäämättä kuuntelemaan lehdistön kysymyksiä ja ministereiden vastauksia.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti