Jo keväällä Sailas kertoi ministeriön
johtoryhmässä valtion kirstuun tarvittavan 16 miljardia markkaa uhkaavan pankkikriisin
torjumiseksi. Myöhemmin osoittautui, että tämä Sailaksen puheenvuoro oli tärkeä
informaatio. Se vaikutti siihen, että Suomi pelastui pahimmalta, koska sen
ansiosta voitiin ajoissa ryhtyä toimenpiteisiin täydellisen katastrofin
välttämiseksi. Kesällä ministeriön budjettiriihessä asia ei enää herättänyt keskustelua,
sillä se ei ollut silloin uutinen vaan karu tosiasia. Esiteltyäni riihessä osastolleni
kuuluvut asiat, niiden joukossa katsastuskonttorien liikelaitostamisen, Viinanen
halusi yhtiöittää konttorit jo seuraavaksi vuodeksi. Epäiltyäni näin suurta ja nopeaa
muutosta sain Viinasen lykkäämään liikelaitostamista vuodella.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti