Jo keväällä Sailas kertoi ministeriön
johtoryhmässä valtion kirstuun tarvittavan 16 miljardia markkaa uhkaavan pankkikriisin
torjumiseksi. Myöhemmin osoittautui, että tämä Sailaksen puheenvuoro oli tärkeä
informaatio. Se vaikutti siihen, että Suomi pelastui pahimmalta, koska sen
ansiosta voitiin ajoissa ryhtyä toimenpiteisiin täydellisen katastrofin
välttämiseksi. Kesällä ministeriön budjettiriihessä asia ei enää herättänyt keskustelua,
sillä se ei ollut silloin uutinen vaan karu tosiasia. Esiteltyäni riihessä osastolleni
kuuluvut asiat, niiden joukossa katsastuskonttorien liikelaitostamisen, Viinanen
halusi yhtiöittää konttorit jo seuraavaksi vuodeksi. Epäiltyäni näin suurta ja nopeaa
muutosta sain Viinasen lykkäämään liikelaitostamista vuodella.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti