Pitkän tinkaamisen jälkeen isä pääsi
tilapäisesti Mehiläisen sairaalan entisen synnytysosaston tiloihin neljän hengen
huoneeseen kaupungin ostopaikalle. Huone oli ahdas. Rollaattori piti jättää käytävälle,
jossa oli pikku koppero koko oston yhteisenä vessana. Isällä ei ollut käsitystä,
missä hän oli. Mies oli vahvasti sitä mieltä, että hänellä oli sirpale päässä ja
että hän oli kenttäsairaalassa. Kun häntä oltiin muutaman kuukauden päästä taas
siirtämässä, nyt Lauttasaareen kuuden hengen huoneeseen, kieltäydyn jyrkemmin
kuin olisi tarvinnut. Varmemmaksi vakuudeksi sanoin puhuvani edunvalvojan ja Vennamon
nimissä.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti