Isän joutuminen Lauttasaareen oli
hiuskarvan varassa. Viimeisen soittoni aikana vanhusten sijoittajalle isä oli istunut
Mehiläisessä jo vaatteet päällä tavarat muovikassissa odottamassa kuljetusta sinne.
Lopuksi sijoittaja tuhahti: ”Menköön sitten Herttoniemen vanhusten keskukseen. Sieltä
vapautui yksi paikka toisen kerroksen dementiaosastolta. Kerroksessa haisee
pahalta, kun koko osasto on ollut kaksi viikkoa ripulitaudin riivaamana”,
päätti nainen puhelun.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti