882. Lähiseudun kauhu

Emme kuitenkaan menneet valtiovarainministeriöön sanomaan, ettei työstä tullut mitään keskustan vastustamisen takia, vaan kiertelimme haastattelemassa johtavia virkamiehiä eri puolilla kaupunkia. Pääministerin kanslian päällikkö Timo Relanderia pelkäsi koko lähiseutu. Niinpä koko mustiin pukeutunut projektiryhmä asteli arasti arvokkaaseen huoneeseen sisään monien vahtimestareiden saattamana. Minulla oli lapulle kirjoitettuja kysymyksiä ja sitä kopeloidessani huomasin, etteivät muut ryhmäläiset tule keskusteluun puuttumaan. Relanderin vastatessa lappukysymyksiin lappuvastauksilla heitin lapun sivuun ja ryhdyin kyselemään ohi protokollan. Mitkä olivat kanslian roolit ja tulostavoitteet? Ryhmään kuuluva kanslian edustaja näytti kauhistuneelta. Relander ryhdistäytyi ja pyysi koko ryhmää ottamaan kahvia ikkunan alla olevasta keittimestä. Relander innostui luennoimaan pyytäessäni kertomaan, mitä mieltä hän oli kanslianroolin painottamisesta hallitusohjelman seuraajaksi ja raportoijaksi. Loppujen lopuksi tapaaminen sujui hyvin ilmapiirin vapautuessa ja saadessa muutkin osallistumaan keskusteluun. Konkreettiseksi ideaksi meidän reppuumme sieltä jäi hallituksen jonkinlaisen strategiasalkun tarpeellisuus tai ainakin sen pohdinta, millaista työsuunnitelmaa ja sen seurantaa hallitus tarvitsi työssään.