Siirtyminen Espalta Kasarmikadun tiloihin sujui ripeästi, kun vahtimestarit siirsivät kärryillään tavaroitani kadun yli juoksujalkaa. Muuttomatka oli vain viitisenkymmentä metriä. Kerros oli suuri ja kolkko. Sen Esplanadin puoleisessa päässä toimi ministeriön integraatioyksikkö, joka käänsi suomenkielisiä säädöksiä englanniksi. Koska heräsin jo ennen viittä, lähdin kahvit juotuani puoli kuudelta töihin. Sain pysäköityä autoni sisäpihalle ministeriön paikoille, mitä muut hieman kadehtivat, koska eivät tienneet aikaista töihin tuloani. Heti aamulla ani varhain, kun vireys oli hyvä, työstin uutta kirjaani lueskelemalla aihetta käsitteleviä artikkeleita, tutkiskelemalla alan kirjoja ja kirjoittamalla pohjatekstejä. Enimmäkseen sain olla omassa rauhassa; vain siivooja kolisteli aamutunteina naapurihuoneissa ja vahtimestari toi pari kerta päivässä postin.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti