Ruotsi jaksaa vuosikymmenestä toisen pitää matalaa profiilia olla sekaantumatta mihinkään aseelliseen sotilaalliseen operaatioon. Ilmeisesti maa tuli kypsäksi joka tilanteen rauhan myötäilijänä Kaarle XII suuren Pohjan sodan taistelujen jäljiltä. Siitä asti maa on ollut hiljaa osallistumisista sotiin, kuin entinen renki talon tyttären aitassa vierailuista. Nyt maa on yllättäen avannut suunsa Ukrainan turvatakuisiin osallistumisesta antamalla ”immateriaalista” tukea. Hyvä niin, koska kyllä viestintäteknologiaa ja koulutusta Ukraina tarvitsee. Suomi on toista maata. Talvisota opetti, että periksi ei saa antaa, ei neuvotteluissa eikä tanterilla. Jatkosta on toinen juttu.

Ylen sarja Arktiset sodat avasi monesta näkökulmasta, mitä Ruotsi ajatteli Suomesta ja miten se maamme suhteen tulisi toimimaan toisessa maailmansodassa. Meidän monen mieliin on piirtynyt kuva Ruotsista maana, joka oli meidän puolellamme ja joka tarpeen tullen auttaisi meitä. Sarja avasi toisenlaisia tulokulmia Ruotsin silloiselle toiminnalle. Silmiin pistävä ja harvoin jullisuudessa esiinnousseita skenaarioita on myöhemmin paljastunut runsaasti. Talvisodan alettua Ruotsi piti salaisissa suunnitelmissaan Suomea puskurina Neuvostoliitoa vastaan ja astinlautana Pohjois-Ruotsiin. Ja niinpä se rakensi Tornionjoen länsirannalle puolustuslinjan, josta se voi ampua suorasuuntauksella Karl-Gustav tykeillä pitkin siltaa Suomen puolelle. Siitä Ruotsi vetäytyisi tarpeen mukaan Lynge linjaa pitkin sisämaahan noin Luulajan korkeudelle. Suurin saavutus oli, kun maa luikerteli eroon natseista kuninkaan kirjeellä Hitlerille ja runsailla rautamamin kuljetuksilla Kiirunasta Natsi-Saksaan. Nyt Suom...

Suomessa 1918 käyty sisällissota oli raaka, kuten tällaiset sodat ovat aina olleet. Momentumin tarjosi Venäjän keisarivallan kaatumisen 1917 seurausvaikutukset. Se tarjosi esimerkin. Toinen tekijä oli maassa olleiden venäläisten sotilaiden heikko motivaatio ryhtyä taisteluihin, kun ei tiedetty, mitä maassa oikeastaan tapahtuu. Sodan loppuselvittely sai julmia piirteitä, kun maan mentaliteettiin täysin sopimaton Mannerheim antoi käskyn ”ammutaan paikalla”.   Ennen kenttäoikeuksien perustamista, koston miekkaa käytettiin surutta. Mannerheim lähti Sveitsiin hoidattamaan terveyttään. Organisaatio sosiologit ovat moneen kertaan pohtineet, miten talvisodassa kansa oli niin yksimielinen ja aseisiin tarttui mies vasemmalta ja oikealta. Tämä kysymys on ratkaisua vailla. Yhdeksi tekijäksi on tarjottu ”ryssävihaa”. Se tuntuu loogiselta, jos syyksi kelpaa epämääräinen ryssäviha. Ryssävihan purskahteleminen eri vaiheissa vuoissadoista ja kymmenistä toiseen on tosiasia ja pitkäaikaisuus tästä ...

Moni varmaan yllättyy havaittuaan esimerkiksi, kuinka paljon uutta tietoa on saatavilla mm. talvi- ja jatkosodasta. Uudet tutkijapolvet ovat oikein rynnänneet hyödyntämään uusien ja aiemmin tuntemattomien lähteiden käyttöä tutkimuksiaan.   (Nuorten ja ehkä varttuneimpienkin kannattaisi tutustua Ylen Areenasta uusimpiin podcasteihin sodistamme.) Talvisotaa pidetiin 1980-luvulle asti Stalinin valloitushalusta johtuvana sotana, mitä ryyditti tilaisuuden avautuminen Hitlerin ollessa vielä lähtökuopassa idän valloittamisessaan. Nyt näyttää vahvasti siltä, että sota olisi ollut vältettävissä. Yhtenä osoiteuksena tästä on, kun neuvottelukunta Paasikiven johdolla kävi seitsemännen kerran neuvottelemassa Moskovassa, niin Stalin kävellen edes takasin etsimällä etsi piipullaan osoitellen aluetta Suomelta otettavaksi. Mutta Erkko ja Cajander olivat taipumattomia. Eräiden neuvotteluissa mukana olleiden mukaan Stalin olisi tyytynyt joihinkin Suomenlahden saariin. Suomen politiikkojen epäamma...

Suomen sadan päivän talvisota ei tullut yllättäen, sillä Hitler oli ansiokkaasti sitä pohjustanut Itävallan ja Ranskan miehityksellä. Koko 1930-luku olikin Euroopassa yhtä suurta sotaan valmistautumisen aikaa. Hitler rakennutti maan infrastruktuurin silmällä pitäen tulevan sodan vaatimuksia. Moottoritiet tasaiset kuin pitopöydän risteilivät maata itään ja länteen, pohjoiseen ja itään.  Miehet tehtaissa takoivat kuin hullut alumiinia lentokoneisiin piittaamatta Versaillesin rauhan sopimuksesta. Babylon Berlin kukoisti baareissa nuorten miesten notkuessa tiskeillä kiilto silmissään. Elämä ei näyttänyt ihanalta, vaan se oli sitä. Tykyttikö nuorison takaraivossa tulevan sodan kumua enteilevä nautinnon eetos? Nyt jos milloin piti ripiä ilo irti, vaikka naamion takana oli pelko ja kauhu. Kesä 1940 oli omitusta aikaa. Tuskin keneltäkään asiantuntijalta oli jäänyt huomaamatta natsien valtavan intensiivinen ja laajaa valmistautuminen hyökkäyssotaan oli suuntana sitten mikä tahansa Hitle...

Nuoren sukupolven historioitsijat kääntävät vanhat totuudet nurin Vaietut arktiset sodat tv-sarjassa. Suomi valmistautui talvisotaan jo 1938. Samaan aikaan Ranska Britannia ja natsi Saksa tavoittelivat herruutta Euroopan arktisilla alueilla mm Narvikissa ja Huippuvuorilla. Britannialla oli tarkoitus miinoitta Norjan rannikko, mikä jäi suurelta osin vain aikeeksi pelkästään myöhästymisen takia Saksan ehdittyä ensiksi. Britannia kuitenkin toi satoja laivasaattueita Narvikin kautta jopa Kantalahteen saakka aseta ja ruokatarvikkeita NL:oon lähetettäväksi. Näin NL sai valtavasti länsiapua Hitleriä vastaan. Meille on kerrottu Suomen olevan vain uhri talvisodassa. Se oli aktiivinen toimija 1938 sallimalla saksalaisten asetoimitukset ja jopa miehistö kuljetukset Suomen maaperän kautta maan pohjoisrajalle Norjaan. Pohjois-Norjassa ja osin Suomessa oli jo kymmeniä tuhansia saksalaistaistelijoita. Raatteet ja Summan voitoilla ei tänä päivänä kannata kovin paljon ylväillä, sillä ukrainalaiset so...

Talvisota oli aivan eri kaliiperia kuin jatkosota, joka oli hyökkäyssota. Siinä oli yksi merkittävä tienhaara, hyökätäänkö rajan yli vai pysytelläänkö omien rajojen sisällä. Rauhan kannattajat pettyivät, sillä jo syksyllä 1941 oltiin Äänisen rannalla, josta moni mies otti pulloonsa vetää perillisen kastajaisiin. Toinen merkittävä kysymys oli, osallistutaanko vai ei Leningradin piiritykseen 1941 syksyllä. Onneksi maamme piti näppinsä irti Leningradin valloittamisesta, jota natsi Saksa yritti yli vuoden. Saksan tappio alkoi Neuvostoliiton Stalingradin piirityksestä ja piirityksen murtumisesta 1943 alussa. Tämä johti vähän myöhemmin Leningradin vapauttamiseen saksalaisista. TK-kuvaajat teksteineen olivat esittäneet talvisodan Summan, Taipaleen ja Raatteen tien taistelut Suomen suurvoittoina, mitä paikallisesti olivatkin, mutta verrattuna esimerkiksi Ardennien hyökkäykseen 1944 tai Dieppen hävittyyn maihinnousu yritykseen mittakaava ero oli valtava. Dieppen jälkeen kenraalikunta hetkelli...

Katselin eilen illalla Jari Tervon vetämän Kylmän Sodan Suomi sarjan kokonaan. Kausi kesti jatkosodan rauhasta Gorbatshovin valtaan nousuun saakka, siis 1944 -1990. Kansakoululaisena 1940-1954 koin muiden luokkaverieni tapaan Neuvostoliiton etäisenä meistä jossain kaukana toimivana pahan järkäleenä. Eräiden luokkatoverieni vanhemmat pitivät Stalinia hyvänä ihmisenä, joka takasi ruoan riittävyyden itäisessä naapurimaassamme. Muutamat heitä säännöllisin väliajoin olivat muuttamassa Neuvostoliittoon, mutta lopulta päätyivät Karihaaran tehtaalle Kemiin lautojen taaplaajiksi. Tehdas avusti työläisiään omakotitalojensa rakentamisessa Karihaaraan. Käydessäni heillä äitini kanssa kylässä ihmettelin, miten hienoissa taloissa he asuivat. Vesi tuli ja meni ja huoneet olivat lämpimiä, mitä ne eivät suinkaan olleet vanhoissa maalaistaloissa, jossa rotat pitivät yöllisiä pitojaan. Ollessani armeijassa komppaniani hälytettiin toimintavalmiuteen Kuuban ohjuskriisin aikaan lokakuun lopulla 1962. ...

Veri voi nousta monesta syystä päähän, kun ei oteta huomioon sairautta. Tavallisesti sitä sanotaan ylpeydeksi tai kunnianhimoksi, mutta nämä ovat kuitenkin liian suppeita määritelmiä. Laajaksi ilmiön tekee se, että veri voi nousta kenen tahansa päähän. Jo nappula sarja peleissä isän lisäksi se saattaa hulmahtaa junnun käytökseen pukukopissa tönimisenä ja rumana puheena. Joskus tällaisen viikarin tapaa salipeleissä häärimässä vanhempien silmien alla kuin pelin omistaja ja kunkku. Tällaisia veripäitä työyhteisöissä sattuu kunkin kohdalle. Raivostuttavin on sälli tai gimma, joka ilman mitään syyttä alkaa käyttäytyä jotain tai joitakin kohtaan kuin omistaisi puolet maapallosta. Aiemassa iässä saavutetut ansiot ja uroteot lisäävät alttiutta muokata ihmisen luonteesta itserakkaaksi. Jos ihminen samalla on luonnostan koppava, syntyy vaarallinen itserakkauden ja itseriittoisuuden yhdistelmä. Jos varakas tai jonkin lajin huippu alkaa hevostelemaan egollaan tai autollaan, niin sivusta katsojan...

Televisiossa  juuri esitetty veteraanien juhlatilaisuus Tampereelta oli liikuttava ja juhlallinen monessa mielessä. Sen pitäminen Tampereella korostui yhteishenkeä ja yhteisiä ponnisteluja vapautemme puolesta. Kalevankangaan raskaat taistelut 1918 on saatettu historian turvaan. Maija Vilkkuma upealla esityksellä Kiestinki välitti talvisodan henkeä ja muita maan itsenäisyyden takaavia kiestinkejä. Sanoituksiin oli antanut syvyyttä taistelun kokenut Vilkkumaan sukuun kuuluvan vanhus. Seremonian eleettömyys kuvaa hyvin suomalaisten luonnetta osoittaa pienieleisesti suuria tunteita. Siinä on uskottavuutta, vakuuttavuutta ja sisäistä voimaa kertomaan kuulumattomalla mutta vahvalla taajuudella menetyksistä, uhrauksista ja voitoista. Saavutuksilla ei rellestellä, vaan  ne otetaan kuin luonnollisina kansalaisille kuuluvina etuina.