Siirry pääsisältöön


3785. Ruotsi hamuaa aina ensin omaa etua

Ylen sarja Arktiset sodat avasi monesta näkökulmasta, mitä Ruotsi ajatteli Suomesta ja miten se maamme suhteen tulisi toimimaan toisessa maailmansodassa. Meidän monen mieliin on piirtynyt kuva Ruotsista maana, joka oli meidän puolellamme ja joka tarpeen tullen auttaisi meitä.

Sarja avasi toisenlaisia tulokulmia Ruotsin silloiselle toiminnalle. Silmiin pistävä ja harvoin jullisuudessa esiinnousseita skenaarioita on myöhemmin paljastunut runsaasti.

Talvisodan alettua Ruotsi piti salaisissa suunnitelmissaan Suomea puskurina Neuvostoliitoa vastaan ja astinlautana Pohjois-Ruotsiin. Ja niinpä se rakensi Tornionjoen länsirannalle puolustuslinjan, josta se voi ampua suorasuuntauksella Karl-Gustav tykeillä pitkin siltaa Suomen puolelle. Siitä Ruotsi vetäytyisi tarpeen mukaan Lynge linjaa pitkin sisämaahan noin Luulajan korkeudelle. Suurin saavutus oli, kun maa luikerteli eroon natseista kuninkaan kirjeellä Hitlerille ja runsailla rautamamin kuljetuksilla Kiirunasta Natsi-Saksaan.

Nyt Suomi ja Ruotsi kuulavat Natoon ja mailla on DCA sopimus USA:n kanssa. Tähän yhteen sitovuuteen kannattaa suhtautua realistisesti, sillä Ruotsi tunnetaan maana, mikä joka väliin työntää oman etusorkkansa etuuksia hamuamaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3311. Ylen A-studiossa Ville Rydman "poltti" Suomen palkkamallin tuhkaksi

Viimein tulee hännän huippu pikku Ville liukas liukku Smolnan tuiskea rakki. Tämä Juhani Ahon hahmo jakoi alatyylisiä kommentteja viime perjantain A-studion istunnossa soimalla ay-liikettä lakkoherkiksi palatsiherroiksi Hakaniementorin laidalla, jotka ajavat vain omia etujaan komeissa huoneissaan. Teollisuuden Aalto yrittäessä selittää, kuinka ennenkuulumatonta hallitukselta oli kirjata lakiin mojova määrä työehtojen heikennyksiä ilman että, niistä edes neuvoteltaisiin ay-liikkeen kanssa. M. Pentikäinen vänkäsi vastaan hyrisemällä vieressä, kuinka ay-väki oli marssinut ulos neuvotetuista ovat paukkuen. ”Ei halua edes neuvotella”, pauhasi Pentikäinen. Ulkopuolisen realistinen kuva tilanteesta on, että hallitus on ensin naulinnut hallitusohjelmaansa tämän keväisen palkkamallinsa ja jos neuvottelut pidetään, ne ovat lähinnä kosmeettisia, koska hallitus jatkuvasti korostaa, ettei mallista luovuta. Mistä siis neuvoteltaisiin. Ei siis mistään. Tässä välissä on syytä hyräillä vielä kerran O

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *